<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Syyttäjä vastaan Pomo osa II

Lisäksi pyrin esittämään selvitystä siitä, mihin perustui tämä tällainen sanokaamme vaikka usko. Mikä oli saanut tällaisen muutoksen aikaan ainakin joissakin ihmisissä. Olihan aivan alussa vallinnut pelkästään vahvemman oikeus, joka äärimmillään oli perustana suoranaiselle järjestelmälliselle orjuudelle.

No, kuullaan sitten, pyytäkää todistaja sisään.

Arvoisa rouva, vastaaja on nimennyt teidät tänne todistajakseen.

Tyttärennehän oli täällä meillä todistajana jo aiemmin ja kertoi meille järkyttävistä kokemuksistaan sisällissodan ajoilta.

Jos Teille tuottaa voittamattomia kärsimyksiä kertoa omista kokemuksistanne, ymmärrämme hyvin Teidän tilanteenne ja voitte siltä osin jättää vastaamatta Teille esitettyihin kysymyksiin.

Rouva Slavarina

Minä yritän.

Vastaanko minä nyt sitten tuohon mitä tämä herra tässä äsken kysyi ?

Olkaa hyvä, voitte kertoa vapaasti elämästänne ja kokemuksistanne. Vastaajan taholta viitattiin myös Teidän sisarenne elämäntyöhön. Pyydän Teitä tämän vuoksi kertomaan myös sisarenne kohtaloista ja toiminnasta, siltä osin kuin Teillä on asiasta omakohtaista tietoa.

Rva S

Niin, mehän olimme eläneet useita sukupolvia kaikessa rauhassa ja sovussa kotimaassamme, kumpikin kansanosa. Jopa avioliittoja oli solmittu eri kansanosiin kuuluvien välillä.

Minunkin mieheni uskoi Algariin ja tämän lähettiläisiin. Vietimme kodissamme hänen juhlapäivänsä heidän tapojensa mukaan. Ja samalla tavoin myös meidän Quottin palvelijain juhlat.

Mieheni oli ahkera ja tunnollinen työmies. Hän rakensi meille ihanan kodin. Jumalat siunasivat perhettämme viidellä suloisella lapsella. Yksi heistä oli rakas tyttäremme Mira, jonka sitten menetimme niin murheellisella tavalla. Niin kuin moni muukin menetti lapsena noina hirvityksen aikoina, jolloin tuntui siltä, että ihmiset olivat tulleet hulluiksi ja muuttuneet raateleviksi pedoiksi.

Minulla itselläni oli onnellinen lapsuus isäni kodissa. Meitä oli kaikkiaan seitsemän lasta, kaksi kaunista tytärtä ja viisi uljasta poikaa. Veljistäni tuli kaikista kelpo miehiä. He hankkivat kukin itselleen kunnon ammatin ja perustivat perheen. Elivät työteliästä ja nuhteetonta elämää perheineen. Minut otti puolisokseen rakas mieheni. Sisareni sen sijaan halusi antautua kokonaan

Quottin palvelijaksi. Hän meni nunnaksi kotikylämme lähellä olevaan pieneen luostariin. Sitten myöhemmin hän lähti vapaaehtoisena lähetystyöhön kauas itään ja teki elämäntyönsä siellä palvellen jumalaamme ja auttaen kärsiviä lähimmäisiään. Hän perusti aikanaan pienen yhteisön, joka erityisesti paneutui auttamaan ja hoitamaan kaikkein kurjimmassa asemassa olevia ihmissisariamme ja veljiämme. Noita, jotka, kaikki olivat hylänneet suurkaupunkien slummien katuvarsille kuolemaan köyhyyteen ja tauteihin. Lapsia, jotka elivät kaduilla ja söivät mitä saivat, kuka milläkin tavalla.

Hänen toimintansa tuli vuosien mittaan laajalti tunnetuksi. Vanhoilla päivillään hänet myönnettiin jokin suuri kansainvälinen palkinto, suuri summa rahaa. Tuon rahan hän käytti kokonaan tähän auttamistoimintaansa. Hän sai kuolla tuolla työpaikassaan korkeassa iässä. Kotimaahansa hän ei koskaan palannut edes käymään, sitten kun hän kerran oli lähtenyt tuohon uuteen kotimaahansa. Hänen silmänsä eivät tarvinneet nähdä sen sodan kauhuja, joka tuli meidän kohdallemme. Kerrotaan, että hänestä ollaan tekemässä pyhimystä.

Ja sellainenhan hän oli jo eläessään. Eivät hänen laisensa ole tästä pahasta maailmasta, jossa me elämme. Hän oli täällä vain käymässä.

Vaikka niin minäkin kyllä uskon.

Näiden vaivojen ja koettelemusten jälkeen meidän kyyneleemme pyyhitään ja saamme ikuisen levon ja rauhan.

Sillä näin on jumalamme meille luvannut. Kiitetty olkoon hän.

Ja hän on auttava meidät läpi tämän nykyisen elämämme vaivojen ja vastuksien.

Niin, sikäli kuin ymmärrän, olen nyt tällä hetkellä palannut siihen koettelemusten aikaan, jonka läpi hän meidät voimallaan ja armollaan kantoi. Niin raskaita kuin nuo ajat olivatkin.

Sillä hirveä on nuorten miesten raivo, kun heidät saadaan yllytettyä toisiaan vastaan.

Ei susilaumakaan vuorilla niin julmasti raatelee saalistaan, kuin nämä onnettomat toisiaan ja vielä lisäksi kiinni saamiaan täysin sivullisiakin.

Mutta kaikki me olemme Jumalamme luomia eikä meidän siksi tule vihata toisiamme. Sama aurinko paistaa meille kaikille. Sama sade virvoittaa peltomme. Vain luojamme armosta saamme me täällä elää sen aikamme, joka meille on annettu. Ja kuoltuamme on hän ottava meidät ikuiseen iloon. Kaikki kärsimyksemme pyyhitään pois.

Ja nekin, jotka ovat täällä riehuneet ja raadelleet, tulevat ymmärtämään, että

me kaikki olemme yhtä ja samaa suurta ihmisperhettä, vaikka olemmekin ehkä erilaisia.

Niin, en minä vihaa niitä naapurimme poikia, jotka silloin kiduttivat rakasta tytärtäni. Eivät he ymmärtäneet, mitä he tekivät.

Ja rakas mieheni, niin, hän onneton joutui uskonsa takia surmaamaan oman rakkaan tyttärensä sitten kun tämä lopulta häväistynä pääsi palaamaan kotiimme.

Minä olen yksinkertainen tavallinen kansan ihminen, enkä ymmärrä viisaita ajatuksia ja kauniita sanoja.

Mutta saamani uskon nojalla olen varma, että kaikki me ihmiset olemme yhtä ja samaa ihmisten sukua. Että rauha on parempi kuin sota. Että kuoltuamme uskossa pääsemme ikuiseen iloon.

Me Quottin lapset hänen luokseen, Algarin omat herransa helmaan, kukin uskonsa mukaan.

Kirjuri

Voitteko tarkemmin selittää, mihin tämä teidän ihailtava uskonne perustuu ?

Rva S

Minä vain uskon tällä tavalla. Näin on äitini minulle opettanut, ja hänen äitinsä hänelle ja näin aina sukumme tavan mukaan.

Sjä

Kysyn todistajalta, onko teillä ollut muita opettajia kuin äitinne ja hänellä hänen äitinsä ja sukunne perinne yleensäkin ?

Rva S

Toki meillä niin kuin muillakin uskovilla on pyhät miehemme ja naisemme, jotka hoitavat uskomme pyhiä toimituksia. Ja he opastavat meitä tavallisia ihmisiä. Mutta syvimmiltään uskomme siirtyy suvun ja perheen sisällä.

Sjä

Entä teidän puolisonne ?

Hänellähän oli eri jumala kuin teillä ?

Rva S

Hänellä on omat pyhät miehensä ja tapansa ja uskonsa hän perinyt isältään ja tämä isältään. Heidän uskonsa kulkee isien mukaan.

Sjä

Niin, meillä on tässä nyt selvä näyttö siitä, että ihmisillä on ollut olemassa uskoja, erilaisia aina tapauksen mukaan. Näiden uskojensa mukaan he sitten ovat eläneet.

Kiinnitän oikeuden huomiota juuri tähän erityiseen seikkaan. Ihmiset elivät uskojensa mukaan.

Missä se sitten on tämä koe vapaalla tahdolla toimivasta olennosta ?

Ja eikö tämä nyt jo ole suorastaan tuon koeajatuksen irvikuva. Nämä ihmisethän ovat rahjustaneet elonsa läpi kuin huumeen vallassa. Luottaneet siihen, että he joskus kerran kuoltuaan sitten pääsevät ikuiseen onnelaan.

Ei tämä tällainen vapaa tahto kyllä kovin vapaalle vaikuta, luvalla sanoen.

Minusta tämä kyllä pudottaa pohjan pois tuolta kokeiluteorialta.

Pomo

Syyttäjä ei nyt halua näköjään ymmärtää tätä asiaa vai eikö hänellä riitä snajua tajuta ?

Pitäähän kaikissa järjestelyissä olla jokin päämäärä, tavoite.

Ellei nyt sitten haluta tutkia joitakin tilastollisia sattumia.

Näillä uskonnoilla halusin juuri ilmoittaa, että mikä on päämäärä, tavoite.

Mutta ei se sitä tarkoita, että minä sillä olisin halunnut pakottaa nämä inehmoiset kuin pässit laumassa törmäämään juuri tuohon suuntaan.

Heille ilmoitettiin näillä järjestelyillä suunta ja sitten oli heidän asiansa miettiä, että mitä he tekevät. Seuraavatko kutsua vaiko eivät.

Sjä

Tuntuu tuo kutsu olleen kyllä aika tehokkaasti ajettu näiden ihmisten kalloon.

Kuten todistaja juuri kertoi, usko on siirtynyt sukupolvesta toiseen, milloin äidin –milloin isänpuoleista linjaa.

Ja varmemmaksi vakuudeksi on vielä ollut erityisiä pyhiä miehiä ja naisia, jotka ovat katsoneet perään, että usko säilyy eikä oikeasta opista poiketa.

Toistanpa vaan, että ei tuo tahto kovin vapaalle vaikuta.

Pomo

No niin, noh, kai se nyt joku rajaus tarvitaan, muutenhan homma hajoaa kuin jokisen eväät !

Palataanpas asiaan.

Oliko tältä todistajalta vielä kysyttävää ?

Kirjuri

Todistaja kertoi sisarestaan ja tämän elämäntyöstä kaukana vieraalla maalla.

Hän mainitsi myös, että tästä hänen nyt jo kuolleesta sisarestaan oltiin tekemässä pyhimystä.

Kysynkin nyt todistajalta, mitä hänen uskonnossaan tarkoitetaan tällaisella pyhimyksellä ?

Kenestä, minkälaisesta ihmisestä voi tulla pyhimys ?

Mitä edellytyksiä tällaisen pyhimyksen on täytettävä ?

Voiko kestä tahansa ihmisestä tulla pyhimys, esimerkiksi todistajasta itsestään tai vaikkapa hänen puolisostaan, jolla on eri uskonto ?

Rva S

Voi, voi, osaankohan minä nyt oikein vastata noin vaikeisiin kysymyksiin ?

Kirjuri

Kertokaa ihan vapaasti oma käsityksenne, se mitä te noilla asioilla ymmärrätte järkevänä paljon ja monenlaista kokeneena kansanihmisenä.

Rva S

Pyhimys, niin meillähän on uskonnossamme pyhimyksiä. He ovat eläessään olleen hyvin hyviä ja erikoisia ihmisiä, jotka hartaasti ovat palvelleet jumalaamme.

Sitten kuolemansa jälkeen he ovat tehneet ihmeitä niille ihmisille, jotka hartaasti ovat rukoilleet heidän avullaan jumalaamme.

Voisiko minusta tulla pyhimys ?

Varjelkoon minua pyhä Margia !

Minähän olen vain tavallinen vaimo, perheen äiti, puoliso.

Enhän minä ole mikään uskon sankari tai suuri kilvoittelija.

Vaikka kerrotaanhan juuri pyhästä Margiasta, että hänelläkin oli perhe, jota hän rakasti. Pyhimys hänestä tuli sitten, kun hän oli menettänyt perheensä ja vetäytyi luostariin, kun oli ihmeellisesti pelastunut siinä suuressa maanjäristyksessä, joka tuhosi koko hänen kotikylänsä.

Mutta minä en kaipaa maanjäristyksiä, jotta pääsisin pyhimykseksi. Minulle riittää rauhallinen elämä rakkaan puolisoni kanssa loppu ikäni ajan.

Niin, pyhä Margia on kodin ja perheen suojeluspyhimys. Hän auttaa meitä jokapäiväisen elämämme huolissa ja murheissa. Hän se lohdutti minua ja rakasta miestäni tyttäremme onnettomuuden aikana ja sen jälkeen.

Voisiko minun rakkaasta miehestäni tulla pyhimys ?

Kyllähän hänenkin uskossaan tunnetaan pyhimyksiä, tai he sanovat näitä omia hurskaita ihmisiään lähettiläiksi. He auttavat ja neuvovat ihmisiä heidän hädässään neuvoen ja lohduttaen.

Minunko miehestäni pyhimys ?

Kyllä hän hyvä mies on ja minulle rakas. Mutta pyhimys ? En minä tiedä !

Voi pyhä Margia, jos minun miehestäni tulee pyhimys, niin menetänkö minä hänet sitten ?

Voisiko pyhimyksellä olla vaimo ja lapsia, tai tulisiko hänestä pyhimys vasta sitten kun hän on kuollut ?

En minä halua miehekseni kuollutta pyhimystä !

Minä haluan oman mieheni, joka on elävää lihaa ja verta kuten minäkin !

Enkö minä nyt jo kertonut tarpeeksi ?

Kiitän todistajaa arvokkaista ajatuksistanne.

Kaiketikin todistaja on kertonut riittävästi siitä, mitä häneltä on haluttu kuulla,

lienee kohtuullista antaa hänen jo lopettaa, ellei osapuolilla aivan välttämättä ole vielä jotain, josta todistajaa olisi kuultava.

Kirjuri

Kiinnitän oikeuden huomiota siihen, että ihmiset ovat pystyneet kehittymään yksilöinä, jopa pyhimyksiksi asti.

Voidaan siis ainakin yksilötasolla katsoa, että ihminen on kehittyvä olento.

Syntyessään hän on tyypillinen lajinsa biologinen tapaus mutta elämänsä varrella hän voi hankkia sellaisia tietoja ja kokemuksia, jotka muokkaavat hänestä aivan uudenlaisen, toisen ihmisen, jopa pyhimyksen, kuten esimerkiksi todistajan sisaren tapaus osoittaa.

Sjä

Tokkopa sentään. Tämä sisarhan meni jo alun alkaen luostariin ja sieltä edelleen sitten sinne, missä teki elämäntyönsä.

Jätetäänpäs tämä väittely nyt tässä vaiheessa.

Todistaja voi poistua.

Ja oliko vielä todistajia ?

Kirjuri

Nimeän todistamaan yhden verrokkiryhmänä toimineen tapauksen, pyydetään saliin projektio Alfa Kentaurin kedoista.

Syyttäjähän esitteli meille Paratiisisaaren ja sen tuhon.

Katsotaanpa nyt, miten asiat ovat silloin, kun ne laitetaan kerralla kuntoon.

Tämähän nyt alkaa muistuttaa jo matkatoimistojen mainospaloja.

No, otetaan nyt sitten tasapuolisuuden vuoksi toinen maisemakatkelma.

Tekniikkahan meillä onkin jo ollut käytössä, että siitäpä sitten.

Vastaaja kuulkoon todistajansa.

No mutta eikös tämä nyt ole se sama Paratiisisaari, jota kuultiin jo syyttäjän todistajana.

Kirjuri

No niinhän tämä päältä katsoen näyttää.

Mutta kuullaanpas todistajaa itseään.

Pyydän todistajaa kertomaan oloistaan ja elostaan alkaen aina sieltä luomisen aamunkoista ja miten olot ja elot siitä pitäen sitten jatkuivat.

Alfa Kentaurin kedot

Minä synnyin aikojen alussa tällaiseksi kuin nytkin olen ja tuskinpa minä tästä miksikään muutunkaan, enkä haluakkaan.

Mip on meiän täällä olla, aallokossa kellisekellä, hietikolla juoksennella, aurinko tuo lämmön antaa, tuuli sateen raikkaan kantaa.

Kaikki kasvaa ja kukoistaa, kukat aukee umpuistaan, lapset syntyy aikanaan, elo onnen kehää kiertää, aika elon tietä viertää.

Tälleesähän täällä meillä.

Kirjuri

Voisiko todistaja hieman tarkentaa lausumaansa.

Jos nyt oikein ymmärsin tämän runollisen vastauksen, niin teillä on kaikki hyvin ja eletään auvoista onnen aikaa.

Onko kaikki todella alun alkuaan jo ollut näin ?

Olisiko odotettavissa, että tilanne saattaisi muuttua ajan myötä ?

Alfa K

Mikäpä minut muuttaisi ?

Minut on luotu tämmöiseksi ikuisiksi ajoiksi.

Osani on olla jonkinlainen onnen kultapoika.

Mä oon mikä oon, en muutu tästä

siispä nautin elämästä !

Näin on hyvä eikä parempaa voi olla olemassakaan.

En kaipaa mitään muutoksia.

Kirjuri

Tämä nyt on ehkä toistoa, mutta onko todellakin niin, että teidät on jo alun perin luotu siksi, mikä olette ?

Eikö teille ole varattu minkäänlaista kasvun, kehityksen mahdollisuutta ?

Alfa K

En ymmärrä, mitä tuommoisilla kasvuilla ja kehityksillä tarkoitetaan.

Minä olen alun alkujaan se mikä olen.

Ei minun tarvitse tästä miksikään muuttua tai kehittyä. Näin on hyvä.

Miksi minun pitäisi olla jonkinlainen raakile, kypsymätön hedelmä ?

Ahaa, tarkoitatteko, että minun pitäisi olla kuin kukat minun kedoillani ja puissani ?

Kukkia ja kantaa hedelmää ja tuottaa uusia kukkia ja puita ?

Tuohan on erikoinen ajatus.

Voisiko meikäläisestä kehittyä aikaa myöten uusi kukkaketo ?

Mutta miksi ?

Kummallista. Vaikka voisihan se olla mielenkiintoistakin ! Tulisikohan minusta sitten ihan samanlainen kuin nyt ?

Vai olisiko minulla vielä jotain uutta, erilaista, parempaa ?

Tämäpä vasta outo ajatus !

Kirjuri

Outopa hyvinkin.

Mitä mieltä todistaja olisi sellaisesta oliosta, joka olisi juuri semmoinen, että se ajan myötä kehittyisi omien valintojensa mukaan uudeksi, toisenlaiseksi, ehkä jopa paremmaksi, kauniimmaksi, kuin mitä se oli alkuaan ?

Voisiko tällainen olla edes mahdollista ?

Alfa K

Voisiko tuollainen todellakin olla mahdollista ?

Mutta miksi tuhlata aikaa ja vaivaa tuollaiseen leikkimiseen, jos kerran voi heti tehdä kunnollisen olennon ?

Vai olisiko se sitten jonkinlainen leikki, peli, ajankulu, viihde ?

Mukava katsella ja kuunnella, miten tapahtuma etenee ?

Ja aina välillä voisi sitten tuupata tapahtumia eteenpäin, jos ne alkavat laahaamaan paikallaan ?

Jos joku olisi kaikkivaltias, niin voisihan se tietysti tehdä vaikka noinkin.

Sehän voisi sitten vaikka panna homman uusiksi, jos se ei lähtisi sujumaan kunnolla.

Mutta kukapa kaikkivaltias tuommoiseen ryhtyisi, jos olisi täydessä tolkussaan, kysynpä vain ?

Pomo

Jottako tässä ei ole oltu täydessä tolkussaan, kun on tullut tehtyä tuo ihminen ?

Voihan vilttihatun viilekkeet !

Sitäkös se tämä kokeilu ihmisellä onkin !

Vähä-älyisen melskaamista !

Kuulehan sinä heinäpuska, jos minä otan ja rutasen sinut mustaan aukkoon, sielläpähän kärvistelet rentukkoinesi !

Vastaaja koittaa nyt hillitä itsensä.

Olemme oikeudessa, pyydän huomauttaa.

Pomo

No niin, noh, sen siitä saa kun oikein tunnollisesti ahertaa ja yrittää kerralla tehdä kunnon jälkeä.

Aletaan nimittelemään ja ollaan sitten vielä niin polleeta, että ihan.

Onko syyttäjällä kysyttävää todistajalta ?

Sjä

Todistaja siis tuntee olevansa kerta kaikkiaan täydellinen ja samalla onnellinen olossaan ?

Alfa K

Montako kertaa minun pitää se sanoa ?

Ei tästä kyllä keto parane eikä kukat komistu vaikka itse sen sanonkin.

Mikä se oli muuten tuo ukon käppänä, joka tuossa äsken pyrki kiukuttelemaan, eipäs ole mokomaa ennen vastaan tullut ?

Pyydän todistajaa pysymään asiassa ja vastaamaan vain siihen mitä häneltä kysytään.

Sjä

Mitäs todistaja olisi mieltä siitä, jos kävisi ilmi, että tuo käppänä on se, joka on todistajan luoja ?

Alfa K

Ettäkö luoja ?

Ehei, en minä mitään luojaa tarvitse, minä vain olen ja sillä siisti.

Ja tuo käppänä ?

Sanonko minä, ai niin sitä ollaan oikeudessa, jätän sanomatta.

Pomo

No on tämä yhtä pirua.

Kun ensin tekee jotain oikein kunnollista niin se alkaa isottelemaan. Kun sitten tekee semmoisen, jonka pitää kasvaa ja kehittyä, niin se mököttää siitä, että ei jo heti alkuunsa ole täydellinen.

Vastaaja koettaa nyt malttaa mielensä. Nyt on menossa todistajan kuuleminen.

Loppulausunnossa voi sitten purkaa mieltänsä kaikesta kerrallaan.

Alfa K

Jos kerran jokin luoja pitää olla, niin kyllä minä sitä ihan toisenlaiseksi kuvittelisin. Suuri ja mahtava luonnon voima, oikea ylisen ukko, joka jylisevällä äänellä karjahtelee, että tulkoon maat ja meret ja nouskoon vuoret ja laskeutukoot laaksot, kasvakoot maat metsiä ja viliskööt vedet kaloja. Siinä olisi jotain luomisen jylhää jytyä, kun tantereet tömisisi ja maailmat helisisi.

Oikein heleijaa eikä mitään tiluliluliitä !

Pomo

Minä tässä kohta tiluliit näytän !

Nyt on niin, että vastaaja kerta kaikkiaan pysyy järjestyksessä tai minun on keskeytettävä istunto.

Eiköhän tätä todistajaa nyt ole jo tarpeeksi kuultu.

Olikos vastaajalla vielä joku kuultava ?

Kirjuri

Olisi meillä vielä kaksi todistajaa, jos oikeus sallii.

No, kai ne nyt on sitten kuultava, jottei ylioikeus palauta juttua tänne uudelleen käsiteltäväksi sen takia, että tähän olisi ollut saatavilla lisää selvitystä, mutta se jätettiin ottamatta huomioon.

Palautetun jutun uudelleen käsitteleminen on kuin takaisin saatu tentti. Tuntuu kuin laiskanläksylle.

Otetaan seuraava todistaja sisään.

Kukas tai mikäs se nyt sitten on ?

Kirjuri

Pysytään vielä maisemalinjalla. Otetaan todistaja Riesenmont saliin, pyydän. Ovat nämä kuulemisjärjestelmätkin tässä sopivasti esillä maisematodistajaa varten.

Viimeisenä onkin sitten vielä ihan tavallinen ihminen.

Siis todistaja Riesenmont saliin.

Ja vastaaja sitten aloittaa.

Kirjuri

Niin, todistaja Riesenmont. Te olette nähnyt vuosituhansien, ei vaan vuosimiljoonien tulevan ja menevän ja niiden saatossa elämän monimuotoisen kirjon vaihtuvan, on ollut hirmuliskojen aika, rehevät viidakot ovat peittäneet rinteitänne, ihmisen sukukin on ilmaantunut hartioillenne telmimään.

Teillä jos kellä on näkemystä siitä, mitä on kehitys, kun otetaan tarkasteluun pitkät ajanjaksot.

Sikäli kuin ymmärrä, syyttäjän taholta on jotenkin koetettu vihjailla siihen suuntaan, että eihän tämä tapaus ihminen ole miksikään kehittynyt, sama syntisäkki ja ilkiö ijät ajat.

Mutta ja mutta, sanotaan, että mittakaava luo ilmiön.

Lyhyt aikaväli ei vielä anna selkeää kuvaa siitä, mikä ilmiö oikein varsinaisesti on juurilleen ja pohjilleen.

Mikä on todistajan näkemys elämän kehityksestä täällä Telluksella noin yleensä ja sitten erikseen tämän ihmislajin osalta.

Onko tällaista kehitystä ylipäätään havaittavissakaan ?

Riesenmont

Niin, onhan tässä tullut muutama vuosimiljoona nähtyä, joopa. On tuo huippukin melkoisesti mataloitunut niistä villin nuoruuden ajoista, kun vielä maanjäristykset täristeli juurikallioitani.

Jääkaudetkin on höylänneet edestakaisin ja tasoitelleet pahimpia villin poika-ajan harjanteita ja rotkoja. Mutta vielä tässä huipulta yhtä ja toista näkee nytkin ja sopii tuuli hujeltamaan laaksoissa ja solissa.

Jos minä nyt sitten vähän kerron, kun meinaan olen monessa mukana ollut.

Että tästä elämästä.

Eipä sitä paljon elämää ollut kun meri huljutteli alkuaikoina noita nuoren vuoripojan kippuraisia varpaita.

Siellä meressä kyllä kellui ja molskahteli kaikenlaista pulikoijaa.

Sitten sieltä huuhtoi jotain möhnää rantamaihin ja tuuli kuljetteli sitä kuivaa pölyä sinne sun tänne.

Ja kappas vain, siitähän alkoi kasvaa jos jonkinlaista ruohoa ja rentukkaa, kukkaa ja kasvia, puuta ja pensasta. Ihan pyrki kupeitani kutiamaan, kun tuo ryteikkö kiipesi hiljalleen ylös rinteitäni. Vaikka olipa sitä meikä pojalla silloin kupeita mitä kiipeillä, hodoladijudeladijodlanjuu !

Mutta sitten piti ihan näkimiään hieroskella, kun sieltä merestä kömpi maihin jokin omituinen mikä lie mönkijä. Siitä alkoi sitten kohtalaisen vilkkaasti sikiytyä jos jonkinlaista otusta ja ötökkää.

Osa könysi pitkin maata, jotkut kipusivat puihin ja olipa semmoisiakin veitikoita, joilla oli millä minkinlaiset lentimet.

Oli pölinää kottaraisen pöntössä, sano.

Hjoo, monen oli kokoista ja näköistä nämä uusimmat tulokkaat.

Olemattoman näkymättömästä inisevästä itikasta aina liki pienen kallion kokoisiin pitkäkaulaisiin rontuksiin ja kaikkea siltä ja väliltä.

Sikisivät, kuhisivat ja kihisivät ja täyttivät laaksot ja harjanteet. Ketterimmät kiipeilivät pitkin rinteitäni ja loikkivat yli rotkojen.

Vaan sitten tuli porukkaan karsintaa. Mistä lie tullut avaruudesta joku möhkäle, joka jysähti kupeeseeni. Tulihan siihen aikamoinen orkama. Siinä se näkyy jonkinlaisena painautumana vieläkin kun vähän tarkemmin katsoo.

Se oli pojat paukku se !

Siinä lakosi summattomat alat ryteikköä yhdeksi tulimereksi. Sen jälkeen oli laajat alat rinteitäni yhtä tuhka –ja poroläjää.

Ja se paukku oli siksi kova, että se varmasti nytkäytti tämän kotitähtösemme asentoa jollakin tavalla.

Ilmasto ainakin muuttui.

Ei enää helteet poltelleet. Jostain kaukaa alkoi lähestyä valtaisan paksu jääkuori, joka peitti minutkin melkein umpisukkeliin. Elottomia oli ne jää –ja lumilakeudet, joita sain katsella varmaankin yhden pikku vuoren iän verran.

Sitten sää jostain syystä lämpeni. Olisko jonnekin muualle tullut toinen paukku avaruudesta, joka korjasi edellisen tekemää virhettä.

Jäät suli hiljalleen pois ja palattiin taas viidakkovaiheeseen.

Eläimiäkin alkoi vilistellä taas pöheikössä.

Ja nyt sinne sekaan ilmaantui semmoinen omituinen kohelo, joka pyrki köntystelemään kahden alaraajansa varassa pystyasennossa.

Mistäpä lie mokoma ilmaantunut ?

Pomo

Tekijä tiedetään, on varma niin.

Annetaan nyt tämän todistaja kertoa kerrottavansa ihan kaikessa rauhassa.

Se on sitten se loppulausuntovaihe, kun saa purkaa mieleltänsä kaiken kertyneen.

Kirjuri

Pyydän anteeksi päämieheni puolesta. Todistaja jatkakoon.

Riesenmont

Niin, noh, minä sitten jatkan.

Se tämä köntyrä, se oli se josta sitten kehittyi tämä ihminen aikaa myöten.

Eikähän tuohon nyt niin kovin kauaa mennyt.

Ensin ne keräilivät syötäväkseen mitä nyt sattuivat mistäkin löytämään. Saivatpa joskus kiinni jonkun otuksen ja pistelivät sen tyytyväisinä murahdellen maaruunsa.

Sitten keksivät ruveta kaivelemaan maata ja kylvivät siihen siemeniä, jotka sitten kasvoivat syötävää ruokaa.

Oli ne niin ovelia veitikoita, että ne otti orjikseen toisia eläimiä.

Metsästäjät ne ensin keksi, että otetaanpas noita sudenpentuja ja yritetään kasvatella niistä apulaisia metsästykseen.

Sitten sinne leiritulille ilmaantui vähitellen jos jonkinlaista otusta, hevonen, lehmä, sika, kana, vuohi ja mitä täytistä lienee tehnyt kissallakin.

Sanoin tuossa, että leiritulille.

Se nääs oppi käyttämään tulta apunaan. Olisko saanut alun jostakin ukkosen sytyttämästä metsäpalosta ? Mutta sitten se oppi virittelemään tulen ihan omin neuvoin monenlaisilla vehkeillä. Hankasi kalikoita vastakkain ja pani syttöjä väliin, iski kipinää piikivillä. Ja säilytteli tulta pikku ruukuissa kipinöinä jonkinlaisessa möhnässä ja töhnässä.

Alkuunsa se asusteli meikäläisen sisällä luolissa ja onkaloissa.

Mutta eipä sille minun suojani kauaa kelvanneet.

Se alkoi rakennella jos jonkinlaisia hökötyksiä asunnoikseen. Oli telttaa ja kotaa liikkuvalle porukalle, hirsitupaa jos jonkinlaista paikoilleen asettuneille.

Sitten jo alkoivat kivestäkin pykätä pytinkejään.

Ei niille kelvanneet liikkumiseen luonnon aukiot ja notkelmat, teitä se alkoi raivata.

Ja sikiämään se oli ihan mahoton. Ei mennyt kun muutama vuorensilmän räpäys, kun sitä oli jo joka puolella, ihan siitä oli pääsemättömissä.

Vaikka toisekseen oli kyllä lystiä seurailla, että mitä kaikkea tuo vekkuli keksi.

Monenlaista härveliä ja konetta se rakenteli.

Jostain syystä ne vekottimet näytti kyllä usein liittyvän sen tappelutoimiin. Ja tappelemaan se oli hanakka !

Alkujaanhan se metsästeli muita eläimiä ravinnokseen ja saipa se niiltä turkkejakin suojakseen säitä vastaan. Oli raukka nääs melkein alaston !

Mutta eikös mitä, äkkiäkös se oppi tappelemaan keskenäänkin, riitelemään oikein kutkulleen.

Ja jos ei riita muuten ratkennut niin mätti toista mötikällä päähän.

Muut lajit tappoi toisia yleensä ruoakseen.

Tämä hyväkäs näytti ainakin äkkiselleen katsoen tappelevan ihan vain tappelemisen himosta.

Ihmettelin minä sitä kyllä tosiaan, että onkohan tuolla mokomalla mitään tolkullista tarkoitusta olemassa koko otuksella, kun katselin sen tekemiä joukkoteurastuksia.

Lauma ukkoja lähti ryntäämään päin toista piilossa olevaa porukka ja tämä teki niistä tappokoneillaan raatoläjiä ! Hyi hitto !

Jossain vaiheessa se heittiö oli sitten keksinyt semmoisen mahdottoman voimakkaan pommin, jolla se sai kerta paukulla tuhkaksi ja soraläjäksi kokonaisia itse tekemiään kaupunkeja asukkaineen.

Tuli kyllä mieleen, että tuota menoa ei pitkään kestä, ennen kun se on tappanut itsensä sukupuuttoon ja siinä sivussa tuhonnut koko muunkin elollisen palliltansa.

Mutta sitten tapahtui kai jonkinlainen niksahdus ja se toheltamisen vauhti melkein pysähtyi.

Meno muuttui muutenkin rauhallisemmaksi.

Pomo

No pakkohan minun oli sitä vähän toppailla, kun meinasi homma karata kokonaan hanskasta.

Vastaaja muistaa nyt, että tässä on menossa todistajan kuuleminen.

Riesenmont

Niin että kukas nyt puhuu ?

Todistaja jatkakoon, jos hänellä vielä on kerrottavaa.

Riesenmont

Eipähän mulla tässä nyt enää oikeastaan muuta. Viime aikoina se on käyttäytynyt jo kohtuullisen järkevästi. Lukumääräkin näyttää asettuneen tolkullisiin mittoihin. Vaikka se näkyy kyllä lähettelevän osaa porukoistaan muualle avaruuteen. Siirtolaisiksi kaiketi.

Niin, se siirtolaisuusaika silloin muuan tovi aiemmin täällä Telluksella. Se oli villiä aikaa !

Väkeä rahtautui milloin mihinkin suuntaan. Kokonaiset kansakunnat näyttivät joskus olevan vaelluksella.

On se vaan ollut semmoinen veitikka, että se on pannut tällä pallilla vauhtia joka paikkaan, minne se on vain ittensä tellännyt !

Sjä

Todistaja mainitsi jotain ajasta ennen tämän ihmisen ilmaantumista. Silloin kaikki oli eräällä tavalla toisin, jotenkin kuin tasapainossa.

Mikä on todistajan käsitys siitä, olisiko elämä Telluksella sujunut rauhallisemmin ilman tällaista sanoisinko hämmentäjää, jollainen tämä ihminen kiistämättä näyttää olleen ?

Riesenmont

Niin ettäkö semmoiset olot kuin oli ennen sitä paukkua ?

Hjaa, mitenkähän tuo olis ?

Tätä ihmisen aikaa on loppujen lopuksi ollut vasta niin lyhyen hetken verran näin meikäläisen allakan mukaan laskien.

Olihan se elämä kihinää ja kuhinaa silloin aikoinaan, monenlaista koheltajaa riitti joka paikkaan.

Mutta se kaikki näytti jotenkin olevan kuin tasapainossa. Jokaisella kasviksella oli oma ruotelinsa, eläimet mussutti niitä ruoakseen ja osa eläimistä lounasteli näitä ruohonsyöjiä ja piti niiden määrän kohtuuden rajoissa, niin ettei näiltä heinäheikiltä päässyt eväs loppumaan.

Mnjaa, olisko se sitten johtunut tuosta paukusta se ihmisen tulo tuohon rulettiin mukaan ? Mitenkähän tuo olis ? Vaikka olis kai se voinut joku samantapainen koheltaja voinut kehittyä ilman tuotakin paukkua. Oiskoon tuo niin, että tuo paikku vain joudutti tapahtumien kulkua. Vaikka toisekseen siinä kyllä sitten tuli tuo jääkausivaihe väliin.

Mutta jos sitten sottailee asiaa siltä puolen, että se tuo ihminen kyllä ilmaantui sitten melko pian tuon jääkauden jälkeen, sepähän ensimmäinen kahdella jalalla koikkelehtinut tapaus niin saattaishan se olla niinkin, että sillä paukulla pantiin kuitenkin jollakin tavalla vauhtia tapahtumiin.

Vaikka minnekäs tuo nyt olisi toisekseen ollut niin mikään isompi kiire. Oonhan tässä minäkin kerennyt kökötellä kaikessa rauhassa ikäni verran.

Tai jos se vaikka oliskin ollut toisin päin tai sitten päinvastoin.

Olisihan siitä kihinästä ja kuhinasta voinut kehittyä vaikka minkälainen otus, vaikka vielä paljon tätä ihmistä vilihakkaampi veijari.

Tuota sitä pitää kyllä kysyä tekijältä, jos se vaikka sattuisi ihte tietämään, jotta mitä se on meinaan oikein meinannut, kun se tuolla tavalla teki.

Kirjuri

Kiitän todistajaa perusteellisesta pohdinnasta, vaikka lopputulosta kyllä taitaa olla yhtä vaikea tulkita kuin niiden filosofien jahkailuja. Suattaahan se olla niinniin tai sitten päinvastoin tahi mieluummin miten vain.

Mutta kiitos nyt kuitenkin.

Hjahah, ei taida enää olla kysyttävää tältä todistajalta.

Olikos se vastaajalla vielä yksi todistaja ?

Eikös tässä ole jo melkoisesti saatu selvitystä puolelta jos toiseltakin ?

Mitä erikoista seikkaa vastaaja haluaa vielä selvittää ?

Kirjuri

Tämän seuraavan todistajan avulla haluan esittää erityisesti selvitystä siitä ihmisen ominaisuudesta, että tämä oli kykenevä tietyllä tavalla uuteen luomiseen.

Ihminen ikään kuin jatkoi siitä, mihin päämieheni oli lopettanut.

Että tämä oli tavallaan ihmisen varsinainen tehtävä noin ulkoisesti, ajan, aineen ja avaruuden kehikossa tarkasteltuna.

Eikös se tämä yksi todistaja jo jotain tällaista kertonut ?

Tarvitaanko nyt välttämättä vielä toinen todistaja selvittämään samaa asiaa, turhaa jahnaamista vain.

Kirjuri

Tämän todistajan avulla halutaan juuri erityisesti selvittää tätä ihmiselle tyypillistä luomisen kykyä. Juuri tällä ominaisuudellaan ihminen poikkeaa kaikista muista lajeista.

Lintu tekee aina samanlaisen pesän. Kala kutee matalikollaan. Kissa kiimailee maaliskuussa. Eli koko muu luomakunta on rakennettu toimimaan aina samalla tavalla viettiensä ja vaistojensa mukaan.

Ihminen on ainoa, joka voi poiketa häneen ennalta ohjelmoiduista toiminnoista ainakin teoriassa. Onhan ihmisessäkin nämä biologiset perusominaisuudet olemassa, mutta sen lisäksi hänessä on se jokin, joka juuri tekee hänestä ihmisen, ainutlaatuisen luotujen joukossa.

Noh, otetaan nyt sitten vielä tämä viimeinen todistaja saliin sisään. Kukas hän nyt olikaan ?

Kirjuri

Pyydetään sitten saliin maailmanhistorian suurin säveltäjänero, muusikkoprofessori Mozbach.

No niin, kutsutaan Mozbach paikalle.

Vastaaja esittää sitten kysymyksensä todistajalle.

Kirjuri

Professori Mozbach, olette tunnettu kautta aikojen suurimpana säveltäjänerona.

Täällä oikeudessa on yhtenä kysymyksenä pyrkimys selvittää, mikä on ihmisen erityislaatu verrattuna muuhun luomakuntaan.

Meidän käsityksemme on, että ihmisellä on koko luomakunnassa ainutlaatuinen kyky luoda jotakin täysin uutta, sellaista mitä aiemmin ei ole ollut tässä maailmassa olemassakaan.

Te työssänne olette luonut ennen näkemättömän tai ehkä paremminkin sanoen ennen kuulemattoman musiikillisen maailman mestariteoksineen.

Voisitteko nyt selostaa, minkälainen tämä luomistapahtuma oikein on ?

Kuinka te sen koette ?

Mistä kumpuavat ne uudet ihmeelliset sävelkulut, joista koko ihmiskunta on saanut työnne tuloksina nauttia ?

Mozbach

Että minkälainen on luomistapahtuma, jossa teokseni syntyvät ?

Noh, ei siinä oikeastaan muuta kuin että ottaa näyttöruudun esiin ja alkaa kokeilla.

Käytän vielä tuota vanhaa kunnon tietsikkaani. Ne nuorethan porauttavat itselleen anturin suoraan tuonne korvan taakse. Sieltä sitten vellovat sitä tajunnan virtaansa. Ja semmoistahan se on sitten jälkikin. Siitä nyt saa kukaan mitään tolkkua.

Didastiidastaasdaddaadasdisppadipsadääädättään.

Mutta kai se on sitä uutta tosi korkeaa taidetta se , jota ymmärtää vain sen tekijä itse.

Kyllä minun tavoitteeni on, että joku toinenkin saa tuotoksistani edes jonkinlaista tolkkua.

Niin, siitä näyttöruudun tuijottamisestahan se alkaa.

Tai oikeastaan alkaa se lopullinen toteutus tällä tietsikan sävellysohjelmalla. Sillä kyllähän sitä ruutua saa tuijottaa ihan pitkäytymiseen asti, jollei ole sitä idistä, jonka sillä toteuttaa.

Se tietsikka, niin hyvä vanha kunnon kapistus kuin se onkin, se on kuitenkin vain tekninen työkalu.

Sitä ennen on pitänyt tehdä kaikenlaista ja monenmoista, jotta saa sen intuition leimahtamaan, kunnon otteen muusan hameenhelmasta, kun se pyrkii liihottamaan karkuun kesäillan hämyssä.

Eli pitää hankkia vaikutelmia, perehtyä jollakin tavalla lähdeaineistoon, avartaa näkemyksiään ja kokea sanoisinko tuiskua ja tuulta, sadetta ja myrskyä, vilua ja pakkasta, tyyntä ja lämmintä, päivänpaistetta ja linnun laulua kesäyössä, lemmen haikeutta nuoressa mielessä, lapsen syntymän riemua tähän maailmaan. Vanhuksen lempeää kaiken kokenutta ja tietävää hymyä hänen lähtöhetkellään.

Niin, kaikkea sitä mikä ihmisen osaksi voi tässä ajallisessa elämässä tulla.

Ja sitten on se huikea hetki, jolloin idea syntyy, ajatus alkaa hahmottua.

Kuin olisi tuo ollut jo olemassa jossakin toisenlaisessa olomuodossa, josta se sitten nyt tulee minun tajuntaani. Minä merkitsen sen vain sitten sinä ohikiitävänä hetkenä kiireellä muistiin, ettei se pääse karkaamaan kuin salaperäinen hymyävä neito hämärtyvään kesäyöhön.

Sitten onkin jäljellä paljon raakaa ruumiillista työtä. Hiomista, korjailua, täydennystä, vaihtoehtojen vertailua, viimeistelyä, luonnoksen tarkistusta, ensimmäiset koe-esitykset, viimeiset tarkistukset ja siinä se sitten lopulta on, se uusin hittini !

Kirjuri

Mainitsitte tuon idean syntymisestä, että tuntuu kuin se olisi jo ollut olemassa jonkinlaisessa toisenlaisessa olomuodossa.

Voisitteko täsmentää tätä lausumaanne?

Mozbach

Niin, kuinkas tuota nyt kuvailisin ?

Tuntuu todellakin siltä, kuin tuo idea olisi jo ollut valmiina jossakin, josta se sitten löytyy.

Niin kuin samoilisin metsässä ja yks´kaks´ tulisin jonnekin kohtaa maisemaa, josta avautuu huimaavan kaunis näköala. Se on siinä !

Tai kuin löytäisin kauniin kukan, marjamättään, siitä vain poimimaan.

Tosiaankin, on kuin jossakin olisi se vanhojen ajattelijain kuvittelema ideain, aatteiden, ajatusten maailma, josta me sitten pystymme aisteillamme ja ajattelullamme hahmottamaan vain välähdyksiä.

Niin, olisiko koko tämä inhimillinen tieto, taito, kauneus, hyvyys, ehkä myöskin pahuus, rumuus ja julmuuskin vain heijastumaa tänne inhimilliseen tietoisuuteen jostakin muualta, toisenlaisesta olevaisuuden muodosta ?

Niin kuin tämä meidän tietoverkkomme, joka kattaa koko nykyisen ihmiskunnan ?

Jospa me ihmiset olemmekin vain jonkinlaisen tietojärjestelmän tallennuspohja, johon tuo toinen järjestelmä tallentuu ?

Tai jonka me tallennamme dataksi, biteiksi, pikseleiksi ja pukseleiksi, nuoteiksi, tauluiksi, rakennuksiksi, kirjallisuudeksi, musiikiksi.

Jospa meidän tehtävämme onkin vain tallentaa tuo valtaisa tuonpuoleinen tieto –ja kokemusvarasto meihin ihmisiin tietoisuudeksi ?

Tai peräti joksikin uudeksi tietojärjestelmäksi, joka säilyy vaikka tuo toinen järjestelmä jostakin syystä tuhoutuisi ?

Onhan meillä ollut jo iät ajat tämä alkuaan tietoverkkona, nettinä, ollut systeemi, johon aikaa myöten tallentui kaikki se mitä ihminen sai kehiteltyä.

Kukapa tietää, jospa ihmisen, koko ihmislajin tehtävänä on tällaisen tiedonsiirron tekeminen, levykkeen kopiointi.

Sillä mitäpä muuta kuin tietoa, monenkirjavaa tietoa, ovat nuo kaikki tieteet ja taiteet, tunteet ja kokemukset, sadut ja runot, seikkailut sodat, onnettomuudet. Me vain olemme se pohja, johon nuo tiedot ensin tallentuvat ”työmuistiin,” josta meidän tehtävämme on siirtää ne pysyvämpään muotoon, jonkinlaiseen rom -, rem – tai muuhun pysyvämpään muotoon.

Ajatellaanpa vaikka tällaista pientä sävelkudelmaa, kuin tuo minun pieni sinfoniani 173. Sehän on kuunneltuna tuommoinen tunti ja kolme varttia jousia, puhaltimia, rumpuja ja sen sellaista, onhan siinä perinteestä poiketen hiukkasen lauluosaakin. Nuotteina se on jonkinmoinen nivaska paperia kapellimestarin telineessä.

Mutta ytimeltäänhän se eräänlainen tiedosto. Tuo soitto niin kaunis ja nuotit paperilla, nehän ovat vain väline, tietoalusta, johon tuo kaikki on tallennettu. Ja onhan se tallennettu monella muullakin tavalla äänitteiksi, jopa sinnekin verkkoon.

Samaa dataa se on tämä koko ihmiselo kaikkineen.

Ja se on meidän tehtävämme, niin uskon, tallentaa se johonkin muotoon kaikessa runsaudessaan.

Kuka tai mikä häntä sitten joskus selailleen ja mitä varten, sitä me ihmiset tuskin tulemme koskaan tietämään ?

Pomo

Jopa sanelit poika kauniisti, ihan tuli melkein tippa silmään.

Kyllä minä vähän semmoista olen ajatellut, että kun tämä koe on saatu päätökseen, minä sen sitten teille verrattomille veitikoille aikanaan näytän siellä tähtein toissa puolen.

Mozbach

Mikäs ukkeli se tämä on joka tuommoisia haastelee ?

Kirjuri

Anteeksi, että todistajaa taas häirittiin.

Se on tämä vastaaja, päämieheni, syvimmältään herkkä ja syvästi tunteva olento.

Kertoopa hän jopa halunneensa kokea tekemiensä kohtalon ihan samanlaisena olentona kuin mitä hänen tekemänsä luomukset.

Eli hän tunnustaa kaikkivaltiudessaankin olevansa vastuussa ihmisille siitä, että hän tänne Tellukselle on tehnyt vain ihmisiä.

Olkoonkin , että hän muualle teki täydellisempiä olentoja.

Noilla olennoilla on kuitenkin ihmisiin verraten se puute, vajavuus, etteivät ne pysty kokemaan niitä taivalluksen riemuja, ei myöskään rasituksia, joita matkan tekoon liittyy. Eivätkä sitten myöskään perille pääsemisen riemua ja sitä elämystä, joka liittyy kokemusten kautta oppimiseen ja kehittymiseen.

Kaikkivaltias nyt kerta kaikkiaan on kaikkivaltias ja hän voi luoduillaan tehdä mitä haluaa. Ihmisille hän on halunnut tällaisen osan. Niin raskas kuin se ehkä toisinaan onkin. Mutta sitä suurempi on sitten tuo perille pääsemisen riemu !

Ollaanpas täällä nyt runollisia.

Hjahams, olikos todistajalta vielä kysyttävää ?

Syyttäjä ?

Sjä

Tästä uudesta luomisesta.

Todistaja mainitsi, että hän ikään kuin löytää tuon idean jostakin. Se on jo olemassa jollakin tavalla. Sitten se vain löytyy.

Onko todistajan mieleen tullut, että kyse voisi olla jonkinlaisesta suggestiosta, hypnoosista ?

Tai vielä tämä näkökohta.

Monenlaisin eri menetelmin voidaan ihminen saada kokemaan yhtä sun toista.

On aineita, kemikaaleja, on rasituksia, suorastaan kidutuksia, joilla ihminen saadaan kokemaan mitä merkillisimpiä tunteita ja aistimuksia.

Mistä todistaja voi tietää, mikä kokemus on sanoisinko tavallaan aito, mikä taas johtuu joistakin ulkoisista tekijöistä ? Vaikkapa viinihuuruista tai näppärästä huumepiikistä ?

Mozbach

Tarkoittaako herra, että koko minun taiteeni on vain humalaisen viinahöyryjen tuotetta ?

Tai narkkarin piikin loihtimia hallusinaatioita ?

Täytyy nöyrästi myöntää, että kaikkea on, luoja paratkoon, tullut kokeiltua.

Ja tunnetaanhan ne tarinat juopoista taiteilijoista ja huumeisiin sortuneista neroista.

Mutta kyllä se niin on, että todellinen taiteen tekeminen on rankaa työtä ja aherrusta. Jos aikoo saada tosi tulosta, niin kyllä kunnon pitää pysyä skarppina. Ei siinä parane ruveta ryyppyputkia pitämään.

Vaikka tunnetaanhan niitä semmoisiakin, säveltäjiäkin. Mutta lyhyeen se on niiden poikien ura yleensä jäänyt. Ja tulokset on olleet onnen kantamoisia.

Noh, onhan siellä joku pikku välähdys, kyllä kyllä, tango satumaan.

Mutta ei se yksi ralli vielä muusikkoa tee.

Hypnoosi, suggestio ettei peräti syntymähumala, hjaa, hjaamh.

Niin, voihan se olla, että taitelijaksi synnytään.

Onhan se tarina siitä muinaisesta kollegasta, säveltäjästä. Joku nuorempi aloittelija oli kysynyt tältä, että mitenkä sitä oikein voi tulla säveltäjäksi.

Noh, kollega oli kertonut, että pitää ahkerasti opetella musiikin teoria ja hyvä olisi opetella soittamaankin jotakin instrumenttia ihan kunnolla eikä kohtuullinen laulutaitokaan pahenna ja sitten kun saanut vankan teoreettisen pohjan voi ruvelta tekemään semmoisia pikku harjoitelmia ja kun ne alkaa sujua niin sitten siitä edelleen vaativampia teoksia ja aikaa myöten voi sitten yritellä vaikka ihan sinfonian tekoa.

Kysyjä oli vähän ihmetellyt ja sanonut sitten, että mutta ja mutta tehän sävelsitte ensimmäisen sinfonianne jo viisivuotiaana.

Kollega oli vastannut kysyjälle, että tehän kysyittekin, että miten säveltäjäksi tullaan. Minä taas synnyin säveltäjäksi !

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Kellä on minkinlainen kyky synnyinlahjanaan. On matemaatikkoa, muusikkoa, kokkia, kirvesmiestä, sotilaitakin, lääkäreitä. Kukin laatunsa mukaan.

Sjä

Mutta eiväthän kaikki ole muusikoita tai tiedemiehiä tai edes kirvesmiehiä.

Jos minä vaikka sahaan laudan poikki niin vinoon se pyrkii menemään, vaikka suorakulmalla vetäisin ensin viivan, jota pitkin koetan juruuttaa . Kirvesmies taas vetäisee noin vain käsivaralta kaiken suoraan vatupassiin.

Tarkoitan sitä, että suurin osa ihmisiä on ihan tavallisia sukankuluttajia ilman mitään erikoisia kykyjä.

Eli miksi on näin, että jotkut on jotain mutta monet ei sitten niin juuri mitään ?

Mozbach

Minä se olen vain ihan tavallinen säveltäjä, nuotinsuttaaja, viulun kiusaaja, pianon pimputtaja, en minä tuommoisista viisauksista osaa mitään sanoa.

Vaikka olettehan tekin syyttäjä, eikö ?

Eihän kaikki ole syyttäjiäkään, kai siihenkin jokin erikoisuus tarvitaan ?

Sjä

Niin, noh, kyllähän minäkin oikeastaan alkuaan haaveilin ihan jostain muusta. Ankara arki ja nälkä ja vilu sanoivat sitten, että leipäpuu se on jostain saatava ja niin siinä sitten kävi, että juristi tuli ja syyttäjänä tässä on tullut aherrettua ihan kaljupäisen ikään asti.

Mutta mitäs me taiteilijat, syytellään kun on syyttäjiksi jouduttu !

Ei muuta kysyttävä todistajalta.

Pomo

Tämä todistajahan osaili jo arvailla yhtä ja toista !

Sillä lailla poikaseni, voisinpa sanoa, että hänhän melkein jo ikään kuin tavailee näitä olemassaolon suuria aakkosia.

No niin, niinpä. Kyllähän tässä jo karu juristikin alkoi tapailla korviinsa sfäärien soittoa noita tarinoita kuunnellessaan.

Palataanpas ankaraan arkeen ja käräjänkäynnin todellisuuteen.

Nyt on kaiketikin kaikki todistajat kuultu.

Oikeus pitää tässä vaiheessa lounastauon.

Tjaa, kellohan on jo vaikka minkä verran. Tehdäänpäs sillä tavalla, että jatketaan jutun käsittelyä huomenna.

Ne olisi sitten ne loppulausunnot vuorossa, joten osapuolet voivat sitten rauhassa illan mittaan paneutua sorvaamaan lausumiaan.

Mjaa, olikos se muuten se mielentilatutkimusasia nyt sitten ihan tarkoitus ottaa ihan virallisesti esiin ?

Tai oikeastaan oikeus voi harkita sitä asiaa viran puolesta.

Valmistelkaa nyt kuitenkin jo niitä lausumianne, eihän se työ hukkaan mene, jos vaikka tulisikin välipäätös tuota tutkimusta varten.

Istunto on tällä erää tältä päivältä päättynyt.

Jatketaan huomenna vasta iltapäivällä sanotaan kello 13:00.

On sitten aikaa niin osapuolilla kuin oikeudellakin miettiä tilannetta kaikessa rauhassa, että miten tästä eteenpäin.

Spasialia Journal Soiree

TUTKITAANKO VASTAAJAN MIELENTILA ?

Välipäätös tulossa Pomon jutussa.

Paljon huomiota herättäneessä jutussa saatiin tänään todistajain kuuleminen lopultakin päätökseen. Oikeus on nyt määrännyt tauon aina huomiseen iltapäivään.

Ilmaan jäi roikkumaan mahdollinen välipäätös, jolla juttu lykättäisiin vastaajan mielentilan tutkimista varten.

Ja syytä olisi.

Onhan vastaaja kuulemma peräti kaikkivaltias !

Eiköhän ne kaikkivaltiaat löydy kuitenkin sieltä pyöreästä pehmustetusta huoneesta !

Jos vastaaja kerran olisi kaikkivaltias, niin mitä varten tässä sitten tarvittaisiin oikeudenkäyntiä ?

Eikös kaikkivaltias saa tehdä ihan sitä mitä hän itse haluaa ?

Ja tarvitseeko hänen alistua oikeudenkäynteihin ?

Vai onko tämä se semmoinen kaikkivaltias, joka ei pystykään tekemään niin isoa kiveä, että hän ei itse pysty sitä enää nostamaan maasta irti ?

Miksi muuten todistajiksi oli haalittu kaiken maailman maisemia ?

Voidaanko moisille lausumille antaa jutun ratkaisussa minkäänlaista merkityksistä ?

Entä sitten joku omituinen ruttovirus tai sukupuuttoon kuollut eläin ?

Liittyvätkö moiset seikat millään tavoin itse asiaan ?

Ja onko kohtuullista, että saman perheen jäseniä kuullan vastapuolten todistajina ?

Mitä asiaan liittyvää voi joku pelimanni kertoa tällaisessa tapauksessa ?

Voidaanko pitää uskottavana väitettä, että vastaajalla on jossakin muka menossa muunlaisiakin projekteja ?

Mikä loruilija oli tämä Alfa Kentaurin keto ?

Olisiko Telluuria sitten todella aivan erikoinen erikoistapaus ?

Taistelujen kautta voittoon !

Kehittymistarina, vapaan tahdon vaapuntaa aikojen vihureissa.

Oikeus tekisi kaikkein viisaimmin, kun passittaisi mokoman hurahtelijan hoitolaitokseen !

Vai olisiko vastaaja kaikesta huolimatta tuomittava syyttäjän vaatimusten mukaisesti ja määrättävä korvauksiin aiheuttamistaan vahingoista ?

Onko tarpeen ylipäänsäkään tuhlata veronmaksajien rahoja tällaisten huuhaa –juttujen käsittelyyn ?

Milloin todelliset murhaajat ja raakimukset joutuvat vastaamaan teoistaan ?

Edelleenkin on selvittämättä tuo jo vuosia sitten tapahtunut sarjamurha Baldariinien galaksissa ?

Vaadimme viranomaisia keskittymään todellisiin tapauksiin. Joutavat haihattelut voi jättää tieteiskirjailijoille.

Tulanitschie Zeitziger

TURHAA VITKUTTELUA

Saadun tiedon mukaan on ns. Pomon Kaikkivaltiaan jutussa odotettavissa välipäätös ja mielentilatutkimus.

Kyllä noin laajojen ja perusteellisten todistajain kertomusten perusteella pitäisi jo pystyä antamaan päätös ilma turhaa vitkuttelua.

Kumpikin osapuoli on kattavasti kuullut todistajia juuri niistä oleellisista seikoista, joiden perusteella juttu tulee ratkaista.

Mikä tuo ratkaisu tulee olemaan on sitten oikeuden ratkaistava asia.

Eipä käy kateeksi oikeuden jäseniä !

Tämäntapaista juttua tuskin on aivan äsken ollut oikeuden pohdittavana.

Ehkä jotenkin rinnastettavissa voisi olla tuo tapaus aikojen takaa, jossa eräs hirmuhallitsija suutuspäissään tuhosi kokonaisen galaksin, kun sen asukkaat eivät pystyneet täyttämään hänen kohtuuttomia vaatimuksiaan.

Mutta tässähän pannaan vielä paremmaksi, tavallaan.

Väitellään koko meidän ikioman avaruutemme syvimmistä perusteista.

Olisiko vastaajan pitänyt jo alun perin tehdä tästä avaruudestamme kaikilta osin täydellinen ?

Kerrotaan muuten, että vastaajalla on kuulemma omituinen tapa ajoittain kadota jonnekin tuntemattomaan olotilaan, jossa hän sitten viipyilee arvaamattomia ajanjaksoja.

Puhutaan joistakin omituisista saunomisrituaaleista.

Jos vastaaja kerran katsoo asiakseen pitää sanomansa mukaan silloin tällöin ”ommoo lommoo,” niin hankkisi sitten noilla reissuillaan tietoa ja taitoa, joiden pohjilta voi rakennella kerralla kunnollisia tuloksia.

Mitä ovat nämä puheet jostakin kokeesta ja kehittymisestä ja taisteluista voittoon vaikeuksien kautta ?

Miksi järjestää tahallaan vaikeuksia, jos kerran pystyy tekemään kerralla kunnollisia luomuksia ?

Vai vetäytyykö vastaaja tässä uhmamielisesti tuon paljon puhutun kaikkivaltiutensa taakse ?

Jos on kerran kaikkivaltias, niin tarvitseeko silloin enää mitään kokeita ?

Eikös kaikkivaltias ole myös kaikkitietävä ?

Turhahan silloin on järjestää kokeita, kun kerran tietää miten niissä tulee käymään ?

Vai olisiko tämä kaikkivaltius sitten ”muunneltua” kaikkivaltiutta, sen verran vajaata, ettei valtias itsekkään tiedä, miten hänen hommissaan tulee käymään.

Onkos tässä nyt se niin iso kivi käsillä, ettei sen luojakaan jaksa sitä itse nostaa, ei tiedä, miten hänen hommissaan tulee käymään ?

Niin, todistajat kertoivat laajasti omista kokemuksistaan.

Mutta voidaanko näistä kertomuksista saada perusteita tämän ydinkysymyksen ratkaisuun ?

Onko jollakulla oikeutta menetellä niin kuin tämän vastaajan, Pomon, kerrotaan tehneen ?

Ensin hän tekee päältä katsoen ihan kelvollisen avaruuden, pohjaa sen selkeästi ja kouriintuntuvasti aineeseen ja aikaan.

Ja sitten, jostain aivan käsittämättömästä syystä hän virittää vielä muka erillisen kokeen, jonkin tapaus ihmisen.

Mihin tuommoista ihmistä tarvitaan ?

Tarvitaanko mihinkään ?

Eikö kaikki olisi aivan hyvin ilman ihmistäkin ?

Miksi juuri tällainen, luvalla sanoen, häirikkö ?

Häirikkö, joka sotkee ja hämmentää kaiken, mihin vain ikinä tarttuukin.

Olisihan Telluriastakin voitu tehdä yhtä sopusointuinen kokonaisuus niin kuin monista muistakin planeetoista.

Mistä tämä poikkeus ?

Onko vastaaja sadisti vai uhkapeluri ?

Sen oikeus ratkaiskoon.

Telluurian Sanomat

KOHTALOMME VAAKALAUDALLA

Mitä tekee Pomo, jos hänet tuomitaan ?

Vastaaja tuntuu olevan tiukalla. Miten meidän rakkaan Telluksemme käy, jos vastaaja tuomitaan ?

Kostaako hän sen meille ?

Hänethän tunnetaan äkkipikaisesta ja ailahtelevasta luonteestaan.

Olisi varmaan syytä tarjota hänelle kunnon saunareissu hermojen lepuuttamiseksi.

Kyllähän sen toisaalta ymmärtääkin, että tilanne hermostuttaa.

Eihän hänen olisi, kaiketi, ollut mikään pakko alistua koko oikeudenkäyntiin.

Onhan hän kaikkivaltias ja kaikkitietävä. Hän siis periaatteessa tietää, miten asiassa tulee käymään.

Tai sitten ei.

Jospa hän haluaakin nimenomaan katsoa, miten juttu ratkaistaisiin puolueettomassa oikeudenkäynnissä.

Ikään kuin selkeyttää ajatuksiaan tapahtuneen johdosta.

Sillä kaikki ei sittenkään tainnut mennä, niin kuin hän oli suunnitellut !

Mutta kuitenkin, onhan meillä nyt yksi yhteinen hallitus liittovaltiossamme. Ja monien vaiheiden jälkeen ovat olot pallollamme kohtuullisessa tasapainossa niin ihmisten välillä keskenään kuin koko elonkehän osalta. Olemme jopa pystyneet aloittamaan siirtolaisuuden muualle avaruuteen.

Onhan tähän tietysti aikaakin mennyt, mutta se taas on miten sen ottaa.

Ihmissukupolvia tuhansia, punahongan sukupolvia paljon vähemmän ja tuo yksi todistaja, ikikallio, on nähnyt tämän ihmisen kehityksen koko kaaren ja jopa enemmänkin.

On sitä kehitytty !

Ja monella tavalla.

Jos lie muutaman kerran ollut koko homma hajoamaisillaan pölyksi avaruuteen!

Mutta sitkeydellä olemme aina ponnistaneet uuteen alkuun.

Voipa sanoa, että on tässä vaan semmoinen porukka

etteipä tule toiset nenälle hyppimään.

Tällaisesta jutusta ei taida olla juuri ennakkoratkaisujakaan olemassa.

Jollei nyt tuon todistaja Omnipotexin vaiheista sitten löydy johtoa tilanteeseen.

Ja ainahan oikeuden päätökseen voi hakea muutosta seuraavasta portaasta.

Toivottavasti oikeus pystyy tekemään sellaisen ratkaisun, ettei muutoksenhakuihin ole tarvetta. Jos juttu pitkistyy niin se samalla mutkistuu eikä siitä hyödy muut kuin juristit.

Sitä paitsi, jos asiassa saadaan lopullinen korkeimman oikeuden ratkaisu vasta vuosien jahkailujen jälkeen, niin onko sillä enää merkitystä ?

Maailmahan on voinut sillä välin muuttua aivan toiseksi tai peräti kokonaan kadota olemasta !

No niin, eiköhän lähdetä mekin lounaalle, lopultakin.

Voidaan siinä samalla keskustella tilanteesta.

Jäsen I

Kylläpä tässä jo lounaan aika onkin, ja olisi tuo pieni hiukapala mennyt jo tuossa aiemminkin.

Olihan noita todistajia jo ihan tunkuun asti. Vaikka kyllä niitä mielenkiinnolla kuunteli. Varsinainen kavalkadi !

Jäsen III

Älä sido puivan härjän suuta !

Ja syönyttä on hyvä käskeä !

Jäsen II

Kolmosella ne on aina nuo aforismit ajassaan !

Mitäs Telluksen poika ?

Muuten et kai sinä vain ole esteellinen tässä jutussa ?

Vaikka eihän tämä vastaaja kyllä teikäläisiä ole, vaikka se teidän tilanne tässä jutussa nyt onkin varsin voimallisesti esillä.

Jäsen III

Kyllähän se vähän tuossa mielessä kävi.

Mutta eihän tämän meidän palli tästä ratkaisusta saa etua jos ei haittaakaan, kävipä jutussa miten tahansa.

Se on tuo Pomo, joka tiilenpäitä lukee, niin kuin meillä päin on vanha sanonta. Ja vastaajahan se maksaa korvauksetkin, jos semmoisia tulee tuomittavaksi.

Vaikka kai sillä vastaajalla nyt jonkinlainen vakuutus on olemassa, luulisi ainakin.

Jäsen IV

Minä tuossa jäin miettimään sitä mielentilatutkimusta. Se voisi kaiken varalta olla hyvä kuitenkin määrätä tehtäväksi. Jos jutussa mennään eteenpäin, niin silloin se varmasti tulee esiin jommalta kummalta puolelta. Päästään vielä käsittelemään uudelleen koko revohka. Hovi voi muuten hyvinkin palauttaa sen tänne lisäselvityksen takia.

Jäsen V

Minä sitä katselmusta ajattelin samasta syystä. Ja olishan tuo mielenkiintoistakin kipaista ihan paikan päällä. Jos tuo mielentilajuttu otetaan selvitettäväksi, niin samallahan sitä pistäytyisi vähän katselmuksiakin pitämässä.

Vähän tuohon suuntaan tässä on ajatukset itselläkin liikkuneet.

Mitäs kutonen ja seiska ?

Jäsen VI

Mikään ei ole niin epäselvää kuin epävarma.

Jäsen VII

Varmuus on aina paras.

Niinpä, niinpä.

Mutta haukataanhan palasta.

Mites, viinihän tuntuu olevan ihan vuosikertasatoa. Etteikös vain ole vanhaa jänkäläistä, on niin aromaattinen tuoksu !

Ja varmaan pitää leikata jotakin annoa peräti Telluksen vuosilukua oliskohan

5278 ?

Jäsen VII

Täytyypä taas kerran ihailla tuota pj:n asiantuntemusta tälläkin alalla !

Mutta otetaanpas nyt peräti hölökynkölökyn !

Niinhän se on, että vain siat syövät ilman ruokaryyppyjä, mutta taitaa ne säännöt sanella silleen, ettei sitä näin virantoimituksessa ollen parane ruveta isommin nautiskelemaan.

Mutta normaali ruokajuoma nyt onneksi on sallittu ihan parahkraahvienkin mukaan. Ja liuotteleehan se hiukka noita mokomia sappikiviäkin !

Jäsen II

Etkös sinä vieläkään ole käynyt niitä leikkuuttamassa ?

Elä kuule ala urheilemaan !

Ne voi iän myötä tehdä vielä melkoiset tepposet, jos ei niitä aikanaan hoida kuntoon.

Jäsen VII

Myönnetään, myönnetään, käydä pitäis, totta, totta.

Mutta kun sain hyvän neuvon ja sitä tunnollisesti noudatin niin eipä nuo nyt ole kiusanneet pahemmin pitkilleen.

Jäsen II

Mikäs siinä leikkauksessa nyt niin hirvittää ?

Eihän se enää mikään varsinainen leikkaus ole, sanonta vain on jäänyt olemaan.

Pikkusen ultraäänellä tärisytetään tuossa mahanahkan päällä ja sieltä ne valuvat sitten pois omia aikojaan.

Jäsen VII

No eihän se, niin. Mutta olen tässä vain nöyränä jättänyt kaikki rasvakset ja muut ärsyttävät apekset pois ruokalistalta. Sitten olen päivittäin ottanut lusikallisen lingonsurvosta. Naapurin mies väitti, että se liuottaa ne kivekset, ne kun on kalkkikasaumia rakenteeltaan.

Ties vaikka olisivat häipyneet omia aikojaan urkon pois.

Jäsen II

Että luontaislääkintää !

Oliskohan uskoa ?

Jäsen VII

Uskoa tai ei mutta eipä ole vaivanneet.

Se sapesta. Mutta entäs tämä juttu ?

Kyllä tuo katselmus varmaan antaisi havainnollisen kuvan tuosta tapahtuma-alueesta.

Mitäs sanot jäsen III, jos pistäydyttäisiin siellä teillä Telluksella pikku visiitillä, eihän sinne nyt niin kovin mahdoton matka ole vaikka hyperlinkillä hypäten ?

Ja kai siellä tämän vuoden budjetissa on vielä kalkkaaneja vaikka taksikyytiinkin.

Mitenkäs ne muuten on ne katselmusta koskevat säännökset, pitää vielä tarkistaa. Olikos ne asianosaiset oltava myös mukana ?

Vaikka siinähän ne kulkee hekin.

Jäsen IV

Meillähän oli yksi katselmus siinä viime vuonna olleessa jutussa. Muistelen, että sitä silloin pohdittiin, jotta tarvitaanko asianosaisia mukana ja tultiin siihen tulokseen, että ei ole välttämätöntä. Kyse on tavallaan oikeuden itsensä hankkimasta selvityksestä.

Hjaa, hjaah. Kun on kovin monta hämmentäjää paikalla niin on hankala keskittyä itse varsinaiseen asiaan. Vois olla selvintä, että mennään vain tällä meidän porukalla.

Mutta entäs sitten tämä mielentilan tutkimus ?

Eihän siihen nyt varsinaisesti ole taittu vedota kummaltakaan puolelta.

Mutta kun tuo vastaaja nyt kuuluu olevan peräti kaikkivaltias.

Mietityttää hiukka, että mitenkähän on sen syyntakeisuuden kanssa.

Tokko asia tuosta pahenisi, jos vaikka hankittaisiin sekin selvitys vielä ennen varsinaisen päätöksen tekemistä.

Jäsen IV

Sitä minäkin tuossa jo äsken tuumailin. On sitten sekin ropina pidetty, sano.

Jos joku vaikka alkaisi vielä sitä vaatimaan.

Tästähän tämä sitten alkaa muotoutumaan välipäätökseksi.

Eli määrätään mielentilatutkimus ja otetaan juttu sitten uudelleen jatkokäsittelyyn, kun tutkimuksen tulokset on käytettävissä.

Samalla voidaan ilmoittaa tiedoksi, että oikeus tulee omasta aloitteestaan toimittamaan asiassa katselmuksen.

Sovitaan sitten tuosta katselmuksen toimittamisesta tarkemmin tuonnempana, aika, paikka, kohteet ja muut käytännön yksityiskohdat.

Mutta syödäänpäs nyt tämä lounas ja minä tässä sitten sorvailen tuon välipäätöksen tekstin noilla vakiosapluunoilla.

Keretään vielä vaikka pitää pienet ruokaettoset ennen tuota kello 13:00.

VÄLIPÄÄTÖS

Oikeus on tutkinut jutussa tähän mennessä kertynyttä aineistoa.

Saadun selvityksen perusteella oikeus määrää, että vastaajalle on toimitettava mielentilatutkimus sen seikan selvittämiseksi, voidaanko häntä pitää syyntakeisena syytteessä mainittujen tekojen osalta.

Lisäksi oikeus ilmoittaa, että se tulee tekemään asiassa Telluksella katselmuksen saadakseen omakohtaista selvitystä niistä olosuhteista ja seikoista, jotka liittyvät käsillä olevaan tapaukseen.

Asian käsittelyä jatketaan näiden toimenpiteiden jälkeen.

Asianosaisille ilmoitetaan aikanaan tarkempi ajankohta.

Käsittely oikeudessa on tällä erää päättynyt.

Asianosaiset tulkoot jatkokäsittelyyn paikalle henkilökohtaisesti, syyttäjä jos hän haluaa syytettään jatkaa ja vastaaja itse henkilökohtaisesti uhalla, että asia voidaan ratkaista häntä enää enemmän kuulematta.

Jäsen III

Tervetuloa Tellukselle, arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kollegat !

Toivottavasti matka sujui mukavasti.

Olen ajatellut tälle vierailullenne seuraavanlaista ohjelmaa, jolla toivon teidän saavan havainnollisen käsityksen siitä, millainen tämä Telluksemme on ja minkälaisten vaiheitten kautta olemme päätyneet tähän nykypäiväämme.

Ensiksi pistäydymme katselemaan rakasta palloamme kokonaisnäkymänä historiallisesta satelliitista, joka kiertää maisemarataa Telluksen ympäri.

Siihen on jopa asennettu ihan alkuperäisen mallin mukaan rakennetut rakettimoottorit ja voimme pienen matkaa ajella niitä käyttäen. Saamme havainnollisen käsityksen siitä, miten ihmiset enti vanhaan köröttelivät lähiavaruudessa noilla alkeellisilla laitteillaan. On siinä tietysti asennettuna varsinaiseksi voimanlähteeksi nämä painovoimamanipulaattorit, niin että olemme kyllä aivan turvallisessa kyydissä. Matka tapahtuukin pääosin niillä, mutta tuon pikku pyrähdyksen teemme siis ihan vanhaan malliin.

Sitten meillä on pääministerin vastaanotto ja pikku lounas sen yhteydessä.

Lounaalta siirrymme sitten Vanhan museon megavideosaliin. Siellä saamme katsella pienen megavideon Telluksen historiasta. Selostan sitten tuota katselutekniikkaa kun ollaan siellä salissa paikan päällä.

Illaksi on järjestetty konsertti. Siinä saamme kuulla Telluksen musiikkia kautta aikojen.

Ja ihan illan päätteeksi on sitten lämmitetty vanhan ajan kunnon savusauna ja sen päälle on sitten illallinen perinneruokien pohjalta. Tuo ruokalista perustuu saunaperinteen alueen ikivanhaan keittiöön, joka kyllä antaa puhtia pohtia mutkikkaitakin juttuja, kunhan ensin on pitänyt kunnon ruokaettoset saunan ja atrian päälle. Tämä saunajuttu on ohjelmassa senkin vuoksi, että tällä vastaajallahan on ollut erityinen viehtymys aina välillä pujahtaa saunomaan.

Ja kyllä te tulette, niin uskon, ymmärtämään tämän vastaajaan monista ehkä erikoisen tavan. Onhan sillä äijäpahalla ollut melkoiset stressit ja paineet varmaan hälläkin, kun se on askarrellut tämän kertomansa kokeen parissa.

Sillä täkäläinen sanonta kuuluu, että kyllä sauna friskaa päätäsekä niskaa.

Rentouttaa ja virkistää, rauhoittaa ja ramaseekin.

Kiitoksia meidän kaikkien puolesta.

Taisi sittenkin olla viisas valinta, että tulimme tänne tällä mainiolla menttaalitaksilla.

Kun tässä tähyilee tuonne taakse jääneeseen avaruuteen, niin kyllä siinä linkkien kautta hyppiessä olisi pian aikaa yhden aineavaruuden aika käynyt lyhyeksi.

Että ihan satelliittiretkelle !

Sepä onkin minulle aivan uusi kokemus !

Te olette täällä vaalineet huolella ja pieteetillä vanhoja tapoja ja perinteitä.

Eipä tällaista tilaisuutta ihan joka linnunradalta enää löydykään !

Vai mitä, arvoisat kollegat ?

Ja sitten vielä tämä sauna !

Mikähän kumma se on ?

No, jäsen III, olet antanut hyvän mainoksen, puhukoon kohde sitten illalla puolestaan.

Jäsen I

Kyllä tämä minullekin on ainutlaatuinen tilaisuus !

Ja niinhän nuo tuntuu nyökkäilevän kollegatkin.

Minä olen kuullut tuosta saunasta kaikenlaista juttua. Etteikö semmoiset on pitänyt täällä Telluksella peräti lailla kieltää, kun meno ja meteli niissä

valtautuivat aivan mahdottomiksi ?

Jäsen III

Onhan sitä saunan piikkiin pantu paljon ja kaikenlaista. Ja kyllähän osalla Tellusta niinkin kävi, että sauna yhteen aikaan muodostui sellaiseksi riettauden ja tautien pesäksi, että monessa valtakunnassa ne tosiaan kiellettiin.

Mutta älkää pelätkö, arvoisat kollegat, tämä on se alkuperäinen sauna, jollainen säilyi lähes semmoisenaan eräillä syrjäseuduilla.

Sitten saunalle koitti aikanaan valtaisa renessanssi, kun uudelleen opittiin tuntemaan sen kiistattomat terveydelliset edut. Nimittäin tämän alkuperäisen, turmeltumattoman saunan.

Mutta siirrytäänpäs tähän yhteyskuljettimeen ja sillä sitten sinne satelliittiin, olkaa hyvä.

Jäsen VII

Mikäs laite tämä sitten on ?

Onko tämä jonkinlainen juna ?

Jäsen III

No vähän sinne päin. Tämäkin on historiaa, eräänlainen satelliittiratikka. Siihen aikaan, kun noita satelliitteja vielä kierteli enemmänkin tässä Telluksen ympärillä tarvittiin yhteyksien pitoon helppokäyttöinen yleiskulkuneuvo.

Tämä yksi säilytetty on liki alkuperäinen sellainen. Kansa antoi sille leikkisän nimen kosmosspora. Joskus historian alkuhämärissä oli nimittäin maan pinnalle rakennetuissa kaupungeissa ollut kaupunkialueella semmoinen kulkuneuvo, joka kulki metalliraiteilla. Sitä käytettiin kaupunkien keskusta-alueilla joukkokuljetusvälineenä.

Jahas, kaikki ovat sisällä. Kuljettaja, olkaa hyvä, sinne satelliitille sitten.

Kuljettaja

Kiitoksia !

Tervetuloa tähän kosmossporaan numero 715. Siirrymme rakettikuljetuksena maisemasatelliitille. Kiinnittäkää turvavyöt, olkaa hyvä.

Arvioitu siirtymisaika noin puoli tuntia.

Turvavyöt pyydän pitämään kiinnitettynä koko matkan, kunnes merkkivalo ”turvavyöt” on sammutettu.

Jäsen V

No onhan tää kaikel tappaa mielenkiintoist. Ei meil vaa varsin oo tällasii arvattu pittää talles ees turisteil !

Huhuii, nythän tää jo männä huristaa, jotta ihan sillees !

Jäsen I

Kuuleeko mun korvani peräti kiskojen kolketta ?

Mutta mehän kuitenkin lennämme, eikö vain ?

Jäsen III

No, tuo ääni on pikku tehoste, se tulee noista kaijareista. Kuvaa vanhan sporan kolketta kiskoilla.

Kerrottiin, että niissä muka olisi ollutkin kuusikulmaiset pyörät eikä pyöreät.

Kyllähän pyörä oli Telluksellakin keksitty jo varsin varhain, ei kolke siitä johtunut, että ne olisivat olleet kulmikkaita. Kiskojen liitoskohdat ja vaihteet antoivat aikoinaan omat äänensä matkantekoon.

Mutta nytpäs sitä aletaankin kohta olla jo satelliitin luona.

No niin, merkkivalo sammui. Vyöt voi avata ja pääsemme siirtymään itse satelliittiin.

Kuljettaja

Saavuimme juuri satelliittiasemalle. Kiitoksia seurasta, tervetulo toistekin ja hyvää päivänjatkoa !

Jäsen III

No niin, siirrytäänpäs tuosta käytävää pitkin tuonne itse satelliitille.

Jahas, hyvää huomenta, tässä me nyt sitten olemme, tämä tilatun matkan porukka, hyvää päivää.

Opas

Hyvää päivää ja tervetuloa !

Harvoinpa saammekin vieraita näin kaukaa.

Olkaa hyvä, siirtykää tänne matkustamo-osaan.

Voitte valita sopivat ikkunapaikat, niin kuin silloin ennen sanottiin.

Pääsemmekin sitten jo liikkeelle.

Projisoimme tietenkin näkymiä tilanteen ja tarpeen mukaan kaikista näkökulmista jokaisen istuimen kohdalle komiulotteisena lasernäyttönä, niin kuin silloin ennen vanhaan. Mutta silloin vielä vanhempaan aikaan matkustajan piti kurkistella ulos ikkunasta, jos halusi nähdä jotain koneen ulkopuolella olevaa.

Niin, tämä on todellakin aivan, tai lähes alkuperäinen satelliittialus, joka aikoinaan on kiertänyt maapalloa matkailukäytössä silloinkin. Taisi kuljettaa jonkin verran rahtitavaraakin siihen aikaan, kun nuo materiasiirtimet eivät vielä olleet käytössä.

Kierrämme tässä aluksi kertaalleen Telluksemme ympäri aivan normaalikatselua käyttäen. Saatte siten yleiskuvan siitä, miltä tämä meidän rakas pikku Telluksemme näyttää noin niin kuin kokonaiskuvassa linnun silmin.

Sitten otamme toisen kierroksen, jonka aikana käytämme kronologista teho-optiikka ja voimme tarkastella täällä ylhäältä käsin eri kohteita semmoisina kuin ne näkyisivät sanoisinko paikan päältä nähtyinä ja sinä ajankohtana, jolloin kohde on ollut edustavimmillaan.

Monet noista kohteistahan ovat aikojen kuluessa rapautuneet ja ränsistyneet, osaa on entisöity ihan muistoksi jälkipolvia varten, mutta kaikkien osalta ei tällaista toimenpidettä ole katsottu tarpeelliseksi ihan käytännön syistä. Kohteita kun on kertynyt vuosituhansien mittaan varsin mittava määrä.

Jaan teille tätä varten nämä kronokaukoputket. Niissä on säätimet, joita kiertämällä voitte sitten tarkentaa ne kohteeseen ja edelleen sen optimiaikaan.

Tämän ensimmäisen kierroksen aikana otamme sitten pikku spurtin näillä alkuperäisen mallin mukaan valmistetuilla rakettimoottoreilla. Saatte tuntumaa niihin jyhkeisiin massavoimiin, jotka liittyvät kiihdytyksiin ja jarrutuksiin. Samalla kuulette, miten moottorit pauhaavat !

Se on fyysinen voima kun jyllää !

Kiinnitetäänpä sitten turvavyöt, olkaa hyvä !

Kohta se alkaa !

Kapteeni

Täällä aluksen kapteeni, hyvää huomenta ja tervetuloa minunkin puolesta tänne meidän satelliittialukseemme. Kierrämme siis Telluksemme ensin kertaalleen normaalilentona ja teemme sen aikana pienen pyrähdyksen noilla vanhoilla kunnon rakettimoottoreilla.

Sää tuntuu tällä kertaa suosivan matkaamme, sillä ennusteiden mukaan suurin osa mantereista on näkyvissä ja pilvet ovat enimmäkseen kerääntyneet merialueiden ylle.

Lennämme siis ensin vanhaa satelliittireittiä mutta lentokorkeutemme tulee koko matkan aikana vaihtelemaan 50 kilometristä aina 50.000 kilometriin. Saatte siten sekä eräänlaista lähikuvaa että sitten myös kokonaiskuvan pallostamme.

Tuo yksi kilometri on vanha telluslainen mittayksikkö. Se vastannee noin 10 potenssiin – 5000000 astraalikilometriä.

Mutta matkaahan ne on nämäkin vanhat kilometrit.

Tarkkaan katsoen voitte havaita jo tällä ensimmäisellä kierroksella joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita sitten on mahdollisuus toisella kierroksella tarkastella yksityiskohtaisemmin.

Ulkoilman lämpötilan on rotevasti pakkasen puolella, olemmehan jo avaruuden kynnyksellä.

Tuuli ei enää näillä korkeuksilla sanottavasti vaikuta lentoomme.

Ja sitten !

Varautukaapa pieneen pyrähdykseen.

Olemme juuri sopivassa lentokorkeudessa rakettimoottorien käyttöä varten.

Käynnistän nyt rakettimoottorit, kuulette kohta, kuinka voima alkaa jyllätä ja tunnette massavoimien vaikutuksen.

Opas

Onhan kaikilla nyt turvavyöt kunnolla kiinnitettyinä ?

Ja nyt se alkaa !

No onpas tämä varsinaista menoa !

Eihän tässä kuulee edes omaa ääntänsä !

Ja ihan tuntuu kuin selkä painuisi läpi istuimen selkänojasta.

On ne olleet hurjia miehiä ne entisajan lentäjät !

Tämähän alkaa tuntua kuin oltaisiin mekin sankareita kaikki !

Jäsen III

Sankarpoikiihan me !

Sanotaan täällä Telluksella.

Opas

Niin, todellakin.

Avaruusmatkojen alkuaikoina oli monenlaisia hankaluuksia miehistön terveydentilan kanssa.

Ensiaikojen matkoilla olivat yksi hankala tekijä juuri nämä kiihtyvyydestä johtuvat voimat.

Tämä ongelma tuli vastaan jo tavallisilla Telluksen ilmakehässä tapahtuneilla lennoilla, kun nopeudet nousivat tuonne äänen nopeuden seutuville.

Lentäjä saattoi tällöin jopa menettää tajuntansa, kun veri painui pois aivoista muualle kehoon. Eikä tajutonta lentäjä enää tietystikään pystynyt hallitsemaan konettaan.

Ongelma saatiin ratkaistua siten, että lentäjille kehiteltiin erityiset painepuvut suurilla nopeuksilla tapahtuvia lentoja varten.

No, meillä nyt tuskin on pelkoa tajuttomuudesta. Tämä pikku pyrähdys päättyy aivan kohta. Olemme lisäksi jo ennakkoon tarkistaneet tarvittavat lääketieteelliset tekijät, joten kellekään teistä, arvoisat asiakkaani, ei tule moisia ongelmia.

Kerran tosin, aivan avaruusturismin alkuaikoina, tuli tuolta Orionin takaa asiakas, jonka solurakenne oli niin erilainen verrattuna yleisiin linnunradallamme tavattaviin biologioihin, että jouduimme hänen osaltaan varmuuden vuoksi jättämään tämän rakettiosion pois ohjelmasta.

No niin, palaammekin jo käyttämään normaaleita gravitaatiolaitteitamme.

Olemme juuri sopivasti Aasian mantereen yläpuolella. Sää todella suosii meitä.

Jos katsotte tuonne etuoikealle, voitte havaita pitkän jonomaisen, siksak –muotoisen rakennelman.

Se on todellakin rakennelma, eikä vuorijono.

Kyseessä on Kiinan muurina tunnettu linnoitusketju. Se on vanhoilta ajoilta peräisin oleva ainoa ihmisen tekemä rakennelma, joka erottuu Telluksen pinnalta, kun Tellusta tarkastellaan ihmissilmin sen omasta Kuusta käsin. Ensimmäiset kuussa käyneet ihmiset silloin kauan sitten kiinnittivät huomiota tähän erikoisuuteen.

Voitte matkan aikana sitten niillä kronokaukoputkilla tarkastella eri kohteita, kun liikumme hiljaisemmalla nopeudella.

Jäsen III

Täällä Telluksella on säilynyt semmoinen ikivanha legenda, että tämä vastaaja, Pomo, olisi liikuskellut avustajansa kanssa katsastelemassa tilannetta eri paikoissa ja eri aikoina pitkin ja poikin Telluksen raitteja.

Yksi kohde olisi kuulemma ollut juuri tuo Kiinan muuri.

Mitä lie ukko sitten siellä puuhaillut, ei tiedetä tarkemmin. Josko vain aivan tavallisena turistina ?

Voishan tuota vaikka kysäistä ukolta itseltään seuraavassa istunnossa.

Jäsen V

Niin voiskiin.

Mut mitäs varten tollasii muurei tääl on rakennettu aikonans ?

Opas

Meillä täällä Telluksella on noilta vanhoilta ajoilta hyvin sotainen historia.

Väitettiin aikoinaan, ettei täällä olisi vuosituhanteen, siis meidän ajanlaskun mukaan, ollut sellaista aikaa, etteikö jossain päin pallia olisi ollut jonkinlainen sota käynnissä.

Tuo muuri rakennettiin aikanaan silloisen mahtavan valtakunnan suojaksi hyökkäileviä ympäristön ns. villejä kansoja vastaan.

Ja varsin kauan se pystyikin suojaamaan maataan muurein vahvoin kivisin, niin kuin yhdessä balladissa laulettiin.

Mutta sitten toteutui sen aikaiseen sodankäyntiin liittyvä ilmiö.

Löytyi sellainen raju ja hurja sotapäällikkö, joka pystyi kokoamaan sellaisen armeijan, joka sitten mursi nuokin muurit.

Ne tosin oli rakennettu erikoisen lujiksi poltetuista tiileistä eikä varsinaisesta kivestä.

Mutta tuskinpa kivirakennekaan olisi enää siinä vaiheessa auttanut.

Jäsen I

Mutta kyllä tämä Teidän Telluksenne on kaunis täältä satelliitista katsottuna !

Oliko joku sanonta, että tämä on sininen planeetta ?

Sen voi kyllä uskoa, kun näkee nuo planeettanne laajat merialueet, jotka nyt tosin ovat osin pilvien peitossa. Mutta voisi tätä kutsua kyllä vihreäksikin planeetaksi. Nämä mantereet ovat niin elinvoimaisen vehreitä, että siellä pitää kyllä asua todella onnellisia olentoja !

Opas

Ehkäpä voimme sanoa niinkin.

Mutta kyllä siinä on ollut pitkä ja raskas taival kuljettavana.

Historiassamme oli sellainenkin nolo vaihe, jolloin koko pallimme oli vähällä ensin tuhoutua ydinsodassa ja sitten saastua elinkelvottomaksi, kun yksi laji lisääntyi tolkuttomasti eikä ahneuksissaan ottanut huomioon kestävän elämisen edellytyksiä sen enempää omalta osaltaan kuin muunkaan eliökunnan suhteen.

Historiassamme kerrotaan legendaa siitä, että tuolloin jokin ulkopuolinen ilmestys säikäytti sotaa käyvät osapuolet, niin että ne tulivat järkiinsä ja lopettivat mielettömän ja tuhoisan taistelunsa juuri laajamittaisen ydinsodan puhkeamisen kynnyksellä.

Kertoman mukaan sotajoukoille oli näyttäytynyt jonkinlainen taivaallinen naishahmo, joka oli lukenut varsinaiset madonluvut tappelijoille ja näyttänyt heille niin kammottavia näkyjä sodan jatkumisesta, että järki oli lopultakin voittanut tappelupukarienkin mielissä.

Siitä kehityksemme niin ihmislajin kuin koko pallinkin osalta sitten alkoi kehittyä säällisempään suuntaan.

Tänään voimme jo kohtuullisen rauhallisin mielin osallistua linnunratamme yhteisiin hankkeisiin.

Jäsen VII

Minua askarruttaa tuo sota.

Käsittääkseni kyse siis on tilanteesta, jossa kaksi saman lajin joukkiota jostakin syystä, jota normaali järjellä on mahdotonta käsittää, alkaa silmittömästi tuhota toisiaan.

Mitkä voivat olla sellaisia syitä ?

Ymmärrän kyllä semmoiset järjestelmään kuuluvat, sitä ylläpitävät toimet, joissa yksi laji käyttää ravinnokseen toista lajia ja siten säätelee sen lukumäärää kokonaisuuden kannalta sopusuhtaisiin mittoihin.

Mutta taistelu ja tuhoaminen pelkän tappamisen vuoksi ?

Mieletöntä, käsittämätöntä, pöyristyttävää !!

Eikö järkevä neuvottelu osapuolten kesken olisi antanut paljon paremman tuloksen ?

Kummankin osapuolen edut ja tarpeet olisi kohtuullisesti otettu huomioon.

Samalla olisi säästytty niiltä suunnattomilta tuhoilta, joita sodat aiheuttivat kummallekin osapuolelle ?

Opas

Niinhän se on. Myönnetään.

Mutta olot olivat tuolloin täällä pallillamme aivan toisenlaiset.

Ja ihmisen kehittyminen todelliseksi järkeväksi olennoksi vasta alussaan.

Taikka kyllä ihminen jo varsin varhain saavutti merkittävän älyllisen valmiuden. Mutta meiltä puuttui vielä se tärkein, viisaus, kyky käyttää älymme tuottamia tuloksia järkevällä tavalla yleiseksi ja yhteiseksi hyväksi.

Niin, sotien syyt.

Monenlaiset ja kirjavat.

Ehkä yksi pohjimmainen syy olisi voinut olla tuo ravinnon hankkiminen.

Sellaisten alueiden valtaaminen omalle laumalle, kansalle, valtiolle, joista saatiin elämälle tarpeellisia hyödykkeitä. Viljavia peltoalueita, metalleja sisältäviä vuoristoja. Metalleista valmistettiin pitkät ajat kaikki ihmisten tärkeimmät tarve-esineet sun muut kapistukset. Varsinkin siihen saakka, kun meillä oli käytettävissä ns. metalleissa johtunut elektroninen sähkö. Eräässä vaiheessa tuo sähköinen luonnonilmiö katosi koko Tellukselta. Tämä johtui siitä, että olimme Linnunradan kierrossa joutuneet vyöhykkeelle, jossa tuo ilmiö ei enää toiminut.

Tuo tapahtuma sysäsi ihmisen kehityksen pois tuosta pelkän raaan teknisen älyn ylivallasta, sanoisinko inhimillisempään suuntaan.

Niin, ihminen oli vikkelä otus keksimään monenlaisia syitä sotimiseensa. Ja kaikki olivat sen mielestä vallan erinomaisen tärkeitä.

Haluttiin hankkia orjia tekemään kaikenlasia askareita, joita itse ei kehdattu tehdä. Eli saman lajin yksilöt pakotettiin väkivallalla suorastaan eräänlaisiksi puhuviksi esineiksi.

Uskonsotiakin käytiin. Meillä ihmisillä oli monenlaisia käsityksiä toisenlaisesta todellisuudesta ja fyysisen kuoleman jälkeisestä tilasta.

Ja sitten riideltiin siitä, kenen käsitys oli se paras ja oikein !

Näin jälkeen päin täysin käsittämätöntä !

Ja osattiin sitä käydä sotia ihan vain pelkästä hallitsijan käskystä !

Sattui kuninkaaksi kunnianhimoinen mies, joka halusi mainetta ja valtaa ja nimensä historiaan ! Tai jonkun kaunottaren vaimokseen ! Tai milloin mitäkin !

Että semmoisia barbaarisia aikojakin meillä on ollut.

Jäsen VII

No onhan ollut varsinaista menoa ja mekkalaa !

Tuleepa mieleen se yksi todistaja, joka tuntui elävän ikuisessa auvoisessa onnen tilassa.

Mikäs tai kukas se nyt olikaan ?

Ne jotkut kedot ?

Eipä ole totisesti ollut herkkua tämä telmintä Telluksella !

Mutta nyt sitten olette jo päässeet jonkinlaiseen kohtuullisen järkevään maailman menoon !

Opas

Niin, meillä on nyt kohtuullisesti toimiva yleistelluurialainen valtio ja kohtuullisen rauhalliset olot.

Vaikka kyllä meillä vielä kaiken varalta on semmoinen eräänlainen rauhanturva-armeija, joka voidaan tarvittaessa nopeasti siirtää rauhoittamaan tilannetta, jos jossakin päin vaikka joku rikollisryhmä alkaa terrorisoida ympäristöään tai peräti koko Tellusta.

Sellaiseenkin joudumme vielä varautumaan, kuitenkin kaiketinkin.

Mutta arvoisat vieraamme, käyttäkääpä nyt kronokaukoputkianne !

Voitte niillä tarkastella sellaisia pikku yksityiskohtia, jotka tuntuvat teistä mielenkiintoisilta. Kun tarkennette myös aikaoptiikan, näette tuon kohteen sen eri vaiheissaan sen syntymästä kukoistukseen ja monen kohdalla valitettavasti myös sen katoamiseen lienaarisesta ajasta.

Esimerkiksi tuolla etuvasemmalla on ikivanhoja ns. pyramideja. Ne tosin on jouduttu entisöimään , koska ne tuhoutuivat ilman saasteiden takia aikoinaan lähes kokonaan.

Ilman saasteet, mitä ne ovat ?

Ai niin, täällä Telluksellahan elämä perustui hiiliatomeihin ja ilmakehän happeen tai jotain sinne päin.

Mitäs teidän ilmakehällenne sitten on tapahtunut ?

Opas

Kyllä se nyt on kunnossa.

Mutta se oli vähällä tuhoutua siinä paljaan älyn kehityksen kulminaatiovaiheessa. Ja ahneuden.

Kävi nimittäin niin, että ihmispopulaatio lisääntyi niin valtavasti, että sen lukumäärä ylitti Telluksen kestokyvyn.

Ravinto ja elintila alkoivat olla lopussa.

Lisäksi kehittyi alkeellinen ns. polttomoottoritekniikka. Voimanlähteenä oli pääosin öljy, jota polttamalla kehitettiin tarvittavaa mekaanista energiaa ja sähköä. Tämä öljyn polttaminen ja muutamat muutkin ihmisen toiminnot synnyttivät polttojätteenä kaasuja, jotka tuhosivat ilmastoa. Ilmaston myötä alkoi sitten tuhoutua paljon muutakin. Sateet muuttuivat happamiksi ja alkoivat syövyttää jopa rakennuksia.

Nämä pyramidit oli rakennettu kivestä. Normaalin ilmaston vallitessa ne olivat pysyneet kunnossa jopa vuosituhansia. Mutta nyt niiden kiviaines alkoi rapautua ilmassa olevien kaasujen takia.

Sitten tapahtui monenlaista, jonka johdosta olot palautuivat normaaleiksi. Mutta niistä teille kerrotaan varmaankin päivän mittaan eri yhteyksissä.

Jäsen V

Noihan on vekkuleit pikku kökkösii. Meil koton on kyl pal suuremppii kotteroit.

Sopii paremmin pitään kaikenlaisii mukavii kihatsuit.

Mihis noit sit on käytetty sillon ent vanhaan ?

Opas

Muinaiset hallitsijat rakennutti ne aikoinaan valtansa kunniaksi ja omiksi hautapaikoikseen.

Niiden matemaattisten mittasuhteiden ja sikäläisittäin tai tietysti meikäläisittäin varsin suuren koon takia on arveltu, että niillä olisi ollut joitakin muitakin salaisia tarkoituksia.

Samantapaisia rakennelmia on löytynyt myös Telluksen toiselta puolelta. Niissä olleiden piirrosten ja esineiden perusteella on jopa arveltu, että tekijöinä tai ainakin rakennuttajina olisi ollut peräti avaruudesta kauan sitten Tellukselle tullutta väkeä.

Tiedäpä häntä.

Vaikka aika alkeellisia olojahan nuo meidänkin siirtolaiset ovat muutamilta planeetoilta tavanneet.

Lie Telluskin ollut aikojen aamuhämärässä varsin primitiivinen paikka.

Jäsen V

Kyl varmaan niin. Mikäs ihmeen patsaspuisto toi sit oikkeen on ?

Mitäs tos plaatas lukkee ?

Opas

Yleiskielelle käännettynä se on seuraavaa:

”Tämä puisto on omistettu viimeisen suuren telluurisen sodan muistolle. Olkoon se ikuisena muistutuksena jälkipolville siitä, että sota ei lopuksi ratkaise mitään vaan synnyttää vain uusia ongelmia ja uusia sotia. Todellinen ja kestävä ratkaisu, joka säteilee siunaustaan tuleviin sukupolviin, on saavutettavissa vain kärsivällisillä neuvotteluilla ja sovitteluilla, joissa kaikkien osapuolten niin edut ja oikeudet kuin välttämättömät tarpeetkin otetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti huomioon.

Jokainen elollinen, niin kasvi, eläin kuin ihminenkin, on osa suurta luonnon harmonista kokonaisuutta ja oikeutettu elämään täyspainoisesti ja kaikkia mahdollisuuksiaan hyödyntäen sen elinkaaren, joka sille kohtuudella kuuluu.”

Eli siinä on lopullinen niitti Telluksemme sotaiselle historialle. Siitä pitäen olemme onnistuneet elämään vakaata rauhan aikaa.

Jäsen V

Kyl varmaan se on pal helpottant teijän oloin paremppaa kehittymist.

Ei sit voi tommottossii oikkee ymmärttääkkää meikäläiset ko ei oo tarvint noin rankkaa eloo ellääkkään.

Opas

Niin, se on totista totta täällä meillä kun sanotaan, että vaikeuksien kautta voittoon.

Joku arvon vieraista taisi mainita jotain sinisestä planeetasta. Ja todellakin, kun säätila on sopiva, niin sininen väri näkyy vallitsevana.

Mutta kohdentakaapas kiikarinne tuonne Telluksemme pohjoiseen osaan.

Ja jos vielä tarkennatte tuohon minun lasersädenäyttöni kärkeen.

Sieltä pitäisi tähän aikaan löytyä muitakin värejä.

Pohjolassa on nyt menossa niin sanottu ruska-aika.

Tuolla alueella nimittäin vaihtelee neljä erilaista vuodenaikaa, jotka ovat kytköksessä maan vuotuiseen kiertoon aurinkonsa ympäri.

Ja juuri nyt siellä on alkusyksy, johon liittyy sellainen erikoinen ilmiö, että metsät loistelevat liki kaikissa mahdollisissa väreissä.

Kasvillisuus valmistautuu kylmään pitkään talvikauteen ja siirtää ravintojaan turvaan kylmältä. Jäljelle jää silloin jonkinlainen värikäs kuoriosa.

Pikku pakkasten jälkeen loisto on kauneimmillaan. Sitten lehdet puista varisevat pois ja maakasvillisuus lakastuu.

Mutta tuo hetken hehku !

Se on kunis ylimaallisen taiteilijan siveltimestä !

Teillä on kuulemma illan päätteeksi sauna tuolla Pohjolassa, saunan kotisijoilla.

Pääsette varmaan ihailemaan ruskaa vielä ihan paikan päällä.

Mutta mitäs ihmeellisiä laitteita nuo ovat tuolla merellä ?

Niin kuin olisi vaatteita pingotettu jonkinlaisiin telineisiin ?

Mutta ei, onko ne kulkuneuvoja ?

Siellähän ihmisiä juoksentelemassa noiden kankaitten alla jonkinlaisella tasolla!

Eipä ole moista ennen vastaani tullut !

Opas

Ahaa, tarkoitatte noita purjelaivoja miehistöineen.

Siellä on varmaan pojilla menossa purjehduskilpailut !

Me telluslaíset olemme hyvin innokasta urheiluväkeä ja kilpailemme milloin missäkin asiassa. Omituisin taisi olla yksi valvomiskilpailu. Vai olisiko olleet ne kusiaispesässä istujat ? Ja voittehan te itsekin kokeilla illalla pientä löyly kilpailua. Jaa, se taitaa kyllä olla paras jättää Telluksen sisäiseksi lajiksi. Nuo rajut lämpötilavaihtelut voivat olla vaarallisia toisenlaisiin oloihin tottuneille, niinpä.

Eli nuo laitteet ovat purjelaivoja. Siis kulkuneuvoja, jotka liikkuvat merellä tuulen voimaa avuksi käyttäen. Purjehtiminen vaati aikoinaan suurta taitoa ja todellisia merikarhun voimia. Mutta tuollaisilla, noin periaatteessa, on ihmiset liikkuneet silloin kauan sitten ympäri koko pikku pallinsa.

Nykyisin purjehduksella on enää viihdearvo. Kilpailut antavat siihen oman pippurisen lisänsä. Panee poijjaat koitteleen, onko miehet vielä rautaa ja laivat puuta vaiko päinvastoin.

Vastaavasti maan pinnalla huristellaan pikku kilpa-ajoja polttomoottorilaitteilla. Niihin on tosin kehitetty suodattimet, niin että ne eivät enää saastuta ilmastoa.

Ja onpa niitä vielä hevoskilpailujakin !

Sillä ensimmäinen maakulkuneuvo meillä oli veli hevonen !

Iso ja uljas nelijalkainen eläin. Ihminen kesytti sen palvelukseensa ja opetti sen kantamaan itseään selässä. Lisäksi hevoselle kehiteltiin erilaisia vedettäviä laitteita, joiden kyydissä ihmiset sitten voivat leppoisasti istuskella ja katsella maisemien vaihtumista.

Jäsen IV

Mitä ihmettä tarkoittaa kilpailu ?

Kyllähän meilläkin järjestetään monenlaisia hauskoja tilaisuuksia, mutta mitä on kilpailu ?

Onko kaikilla mukavaa sen kilpailun jälkeen ?

Nautitaan raikasta juomaa ja ravitsevaa ruokaa ?

Opas

Kilpailussa paras voittaa ja saa palkinnon. Muut saavat tyytyä pelkkään osanottoon.

Jäsen IV

Voittaa ja saa palkinnon ?

Eikös kaikille jaeta kilpailun jälkeen muistoesineitä ?

Miksi vain yksi saa palkinnon ?

Opas

No, kyllä niitä palkintoja jaetaan vielä toiselle ja kolmannellekin, joskus vielä useammillekin, joskus muistopalkinto kaikille osanottajille.

Mutta yleensä näissä meidän kilpailussa on aina kyse siitä, kuka on paras siinä ja siinä asiassa.

Tätä on ehkä vaikea selittää sellaiselle, jolla ei ole verissään tuota meille rakasta kilpailuviettiä.

Jäsen IV

Olivatkos sodatkin sitten jonkinlaisia kilpailuja ?

Opas

Jaahaspas !

Voihan kai sitä niinkin ajatella !

Mutta näissä meidän nykyisissä kilpailuissa ei kuitenkaan ole tarkoitus vahingoittaa ketään ainakaan vakavammin saati sitten tuhota kokonaan. Ja ainoa saalis on sitten tuo palkinto, jonka järjestäjät antavat. Kanssakilpailijoita ei sentään näissä kilpailuissa ryövätä !

Mutta monenlainen tuntuu tämä maailmanavaruus olevan !

Paikka jossa ei tunneta kilpailun hurmaa !

Jäsen IV

Mutta ei myöskään tappion kitkeryyttä !

Voi jotenkin kuvitella, että jollakin on paha mieli kilpailun jälkeen, kun ei saakaan mitään mukavaa kapistusta muistoksi tapahtumasta.

Opas

Mutta ehkäpä tuo tavoite panee pojat ponnistelemaan ! Vielä se tulee minunkin vuoro voittaa ! Harjoittelen entistä tehokkaammin !

No, kyllähän se voiton himo teetätti aikoinaan kaikenlaista.

Alettiin käyttää kaikenlaisia lisäaineita, joilla pyrittiin nostamaan suoritustehoa tai palautumista rasituksen jälkeen, kivun sietoa, milloin mitäkin.

Noista aineista oli kyllä sitten monenlaisia haittavaikutuksiakin. Joku jopa kuoli aineiden vaikutuksesta. Kilpailua, rasittamista, jatkettiin, vaikka elimistön kestokyky ylittyi. Seurauksena saattoi tosiaan olla jopa kuolema.

Tämä johti siihen, että alettiin kontrolloida noiden aineiden käyttöä. Laadittiin pitkiä listoja kielletyistä aineista. Tilanne kehittyi sitten aivan kaoottiseksi.

Salakähmään kehiteltiin yhä uusia aineita, jotka eivät näkyneet testeissä. Testejä kehiteltiin, jotta uudet aineet saataisiin paljastettua. Syntyi suorastaan kilpajuoksu myrkkymiesten ja testaajien välille.

Lopulta asia ratkaistiin siten, että ruvettiin järjestämään erikseen kilpailuja ammattilaisille, joille kaikki keinot oli sallittuja ja amatööreille, jotka sitoutuivat ns. puhtaisiin menetelmiin.

Noh, olihan sitä alkuun pientä hapuilua, että malttaako ammattilaiset pysyä omissa sarjoissaan.

Tämä ratkaistiin siten, että palkinnot porrastettiin vastaavasti. Ammattilaisten ei enää kannata mennä harrastelijain kisoihin keräilemään lähinnä muistoesineluonteisia pyttyjä ja pystejä, lusikoita ja lautasia.

Ja harrastelijat taas eivät menesty ammattilaisten kisoissa. Otettiin eräällä tavalla mallia ikivanhasta hevoskilpailujen järjestelyistä eräillä alueilla palliamme. Siellä oli omat sarjansa ns. lämminverisille hevosille ja kylmäverisille.

Mutta nyt alammekin olla jo lähestymässä tämän pikku matkamme päätöstä.

Kapteeni

Täällä jälleen aluksen kapteeni.

Valmistaudumme laskeutumaan perinteisellä tavalla tuonne ihan alas Telluksen pinnalle.

Pyydän kiinnittämään turvavyöt ja sammuttamaan savukkeet, jos joukossa sattuisi olemaan tupakoitsijoita.

Kiitän arvoisia matkustajiamme jo tässä vaiheessa, että valitsitte aluksemme yhdeksi matkanne kohteeksi. Toivon että olette viihtyneet seurassamme ja toivotan teille hyvää päivänjatkoa !

Kiitoksia ja tervetuloa toistekin !

Opas

Tämä retkemme tällä museosatelliitilla alkaa tosiaan olla päätöksessä.

Siirrymme laskeutumisen jälkeen välittömästi pääministerin vastaanotolle. Sen yhteydessä on lounas ja sitten onkin vuorossa vanha kunnon videoesitys Telluksemme vaiheista ja ihmisen taaperruksesta sen pinnalla.

No niin, laskeutuminen alkaa, ovathan vyöt kaikilla kunnolla kiinni ?

Jos tuolla alhaalla sattuu olemaan huono keli, niin voimme saada pikku pomppuja ennen kuin olemme turvallisesti Telluksen pinnalla.

Jäsen V

On teil olt aikanans jännät vempaimet käytös tääl Telluksel !

Voi hurja kuin toi pallin pinta alkkaa tul päin koht ´!

Mites tää kotihko olleskas mahtaa pysähtyykkä ennen ko ollaa ihan alhaall ?

Jäsen III

Kyllähän ne pojat silloin aivan avaruusmatkojen alkuaikoina oli aika poikia, täytyy myöntää.

Ja sattuihan niitä onnettomuuksiakin !

Tuo opas kyllä taisi hiukka narrata teitä tässä laskussa, niin kuin vanha tapa on ensi kertaa kyydissä oleville !

Tosiasiassa olemme jo hetken kököttäneet turvallisesti Gaiamme kamaralla. Tämä laskurytistys on järjestetty pikku simulaattorilla.

No niin, nyt olemme sitten jo ihan virallisestikin laskeutuneet.

Katos poikia, nehän on laittaneet meitä varten vihreän maton tuonne vastaanottohalliin !

Niin, vihreän veran ritareitahan me käräjäväki ollaan, kaikkea ne keksivätkin.

Opas

Alhaalla ollaan, kuten tuo jäsen III totesi. Minun osuuteni matkastanne päättyy nyt tässä vaiheessa tähän. Ehkä kuitenkin tapaamme illan mittaan jossain vaiheessa.

Voittekin jo avata turvavyöt, tuo varokilpi sammui juuri.

Kiitoksia matkaseurasta ja hyvää päivän jatkoa !

Jäsen III

Lähdetäänpäs sitten tuonne vastaanottohalliin. Siellä meitä jo näköjään odotellaankin.

Että vihreää verkaa pitkin astellaan. Käyhän se tietysti niinkin.

Ja pääministeri itse on tuolla vastassa.

Niin, presidenttihän oli tosiaan todistajana.

Tässähän alkaa tuntea olonsa jo kuin, mitenkä se yksi sanonta oli, piispaksi pappilan vieraana.

Jäsen III

Rouva pääministeri, saanko esitellä, inhimillisten asiain yleisoikeus, puheenjohtaja ja jäsenet.

Pääministeri

Tervetuloa Telluuriaan, arvoisa oikeus !

Olettekin jo saaneet Tellus- pallostamme yleisnäkymän satelliittiretkellänne.

Siirrymme välittömästi hallituksemme edustiloihin.

Lounas varmaan jo maistuu.

Olettehan lisäksi tulleet jo pitkän matkan saapuessanne tänne Tellukselle.

Kiitän meidän kaikkien puolesta.

Oli todella mielenkiintoista tehdä tuo perinnekierros satelliitilla. Teillä on todella kaunis planeetta asuttavanne, tämä sininen pallonne.

Ja meille kerrottiin, että muitakin värejä löytyy.

Oliko se tämä ruska-aika, jolloin kaikki värit loistelevat hehkuen kuin tuhat sateenkaarta ?

Sääkin suosi kiertomatkaamme. Saimme erinomaisen silmäyksen tähän teidän kotiinne.

Saapuminen tänne Tellukselle kyllä sujui varsin miellyttävästi tuolla lähettämällänne menttaalitaksilla. On se ihmeellistä tämä nykytekniikka !

Ajattelimme ensin käyttää perinteisiä hyperlinkkejä, mutta olisimme silloin vielä varmaankin vasta matkalla jossakin hyperavaruuden pussin pohjalla odottelemassa seuraavaa loikkaa.

Kiitoksia lounaskutsusta, kyllä tässä pieni hiukapala jo sopivasti onkin kohdallaan.

Pääministeri

Tämä lounas on perinteinen matkailijain kevyt kolmen ruokalajin päivälounas, mutta illaksi jäsen III on kuulemma varannut teille saunan ja sen päälle hieman tuhdimman illallisen.

Kiitoksia, kiitoksia.

No niin arvoisat kollegat, käydäänpäs pöytään.

Jahah, tässähän onkin ruokalista, alkupalana graavia siikaa tuoresalaatin ja kivennäisveden kera, sitten ankkaa pekingin tapaan, juomana burgundin kevyt punaviini, jälkiruokana suklaakinuskijäädyke ja sitten kahvi ja calvados.

Saanko kysyä tästä calvadoksesta, onko tämä nyt siitä kuuluisasta hedelmästä valmistettu juoma, joka teidän vanhassa tarustossanne oli syynä ihmisen lankeemukseen tai johonkin sellaiseen, jonka jälkeen te ihmiset jouduitte kertomanne mukaan otsanne hiessä hankkimaan elantonne.

Pääministeri

Niin, onhan sitä tarinaa kerrottu aina näihin päiviin saakka.

Lankeemus ja työnteko. Niinpä. Tavallaan. Kertomus esittää havainnollisesti sen muutoksen, mikä ihmisen kehityksessä tapahtui, kun hänestä tuli tiedostava itsenäinen, ajatteleva olento.

Se muutos kyllä toi sitten mukanaan paljon muutakin.

Mutta siihen tulette tutustumaan tässä päivän mittaan.

Jäsen V

Tää siika hää vissiin onkiin veen elävii.

A mikäs tää ankka sit on ?

Siivinkiitäjii kaiketikkii ?

Pääministeri

Kyllähän ankka lentääkin osaa. Mutta enemmän se vedessä uiskentelee. Ja nämä lounasankat ovat kasvaneet tarhalammikoissa.

Meillä on ollut perinteenä kasvattaa erilaisia eläimiä ihmisten kotona. Tuo kotona tarkoittaa tietysti sitä, että ihminen on rakentanut niille jonkinlaisia kasvatuspaikkoja, ruokkinut ja hoitanut eläimiä ja ottanut niitä sitten hyötykäyttöön, monesti ravinnokseen.

Meillä on ohjelmassa nyt heti lounaan jälkeen se historiallinen katsaus.

Saanko kuitenkin tiedustelle rouva pääministeriltä, ovatko teidän hallinnolliset henkilönne nykyään kaikki naisia ?

Meillähän oli tuolla istunnossamme todistajana jo teidän arvoisa rouva presidenttinne.

Pääministeri

Tuo presidentin virka on sellainen, joko kuuluu ns. vuorotteluperiaatteen mukaisiin virkoihin ja tällä hetkellä on naispresidentin vuoro. Virka on lähinnä edustuksellinen.

Tämä pääministerin virka sen sijaan on puhtaasti poliittinen vaalitulokseen perustuva virka. Tällä kertaa vain sattui niin, että meidän puolueemme voitti vaalit ja puolueeni puheenjohtajana minusta sitten tuli pääministeri täksi vaalikaudeksi.

Nämä vaalit.

Teillä siis ei ole käytössä yleinen kansanäänestysmenettely päätöksenteossa ?

Kai nykytekniikka antaisi siihen mahdollisuuden ?

Pääministeri

Sitä kokeiltiin.

Kävi kuitenkin niin, että ihmiset väsyivät äänestämiseen milloin mistäkin asiasta. Erityisesti budjetin teko oli yhtä tuskaa.

Äänestäjiksi kun lopulta jäi vain pieni mutta hyvin tehokkaasti järjestäytynyt häirikköporukka.

Tämä jengi alkoi järjestellä määrärahoja itselleen !

Onneksi tuo kehityskulku havaittiin ajoissa ja säännöksissä palattiin tavallaan ajassa taaksepäin.

Valta turmelee, sanonta pitää täällä meillä edelleen paikkansa.

Kaiken varmuuden välttämiseksi valtaa pitää jakaa useammalle ryhmälle, jotka sitten kontrolloivat tosiaan.

Jäsen V

Toi valta on meijän linnunrajal tuntematoin asia.

Meil ko kaik asiat sovitaankin porukal.

Mut avaruus on ihmeellinen ja yllätyksii täys !

A onpas tää ankka makosaa !

Joks hää puhheenjohtaja ehottais pient maljaa tähän kyytpojaks ?

Alkaap pian kaulaa kuivajammaan !

Tosiaankin, saanko ehdottaa näin lounaan kunniaksi maljaa ehtoisalle emännällemme.

Mitenkäs se jäsen III täälläpäin olikaan se sanonta, hoelukuinkoelkuin ?

Jäsen III

Hyvinniinniippäänkiin hölökynniinkölökynniin !

Pääministeri

Kuin myös arvoisille vieraillemme, terveydeksenne !

Jäsen I

Kyllä tämä minusta tuntuu ihan topakalle atrialle eikä vain kevyelle lounaalle. Alkaa tuntua, että pienet ruokaettoset olisivat kohta paikallaan.

Jäsen V

Elähän sie hättäile, meil on täs viel jälkkärit ja kohvii ja konjakkii. Ei ku se olhii sit kalvadossii !

Mie luulen et ko sie nuo nappaset niin sie oothiin ihan virkku lähtemään tuonne esityksii katseleen.

Mut kyl hää kolmonen meit hyvin neuvo ko sano jot ottakee sit tääl Telluksel sellain täkäläinen hahmo, jot voitta oikeen kunnol nauttii käynnistännä.

Jos miehii raukka parkulainen oisin tult tänne sen meijän kotitähen ruipelos asus nii eihän miun mahhain ois mahtunt yhtikäs mittään näist herkkuloista.

Ja saati sit viel illallisest !

Pääministeri

Todella miellyttävää kuulla, että matkanne tuntuu onnistuneen tähän asti vieraitamme tyydyttävällä tavalla. Toivotaan samaa jatkossa.

Tästä vallasta ja sen jakamisesta. Tulette varmaan seuraavassa kohteessanne tutustumaan tähän asiaan vielä tarkemmin. Sen verran nyt jo tässä totean, että valta on ollut ihmiselle lähes ikuinen ongelma. Valtion sisällä siihen liittyvät ongelmat on aikojen mittaan ratkaistu monellakin tavalla.

Toimivimmaksi osoittautui eräänlainen vallan kolmijako. Se jaettiin eri valtioelimille siten, että yhdellä oli lainsäädäntövalta, toisella toimeenpanovalta ja kolmannella tuomiovalta.

Mutta tuossa kuulin, että jossain päin tällaista ongelmaa ei edes tunneta vaan asiat hoidetaan, miten se oli, porukalla ?

Jäsen V

Ka meilhän se onhiin sil viisii.

Myö porukal ensi sovitaan, mitä tehhään, sit myö se tehhään ja perrään päin katotaan, jot onnistusko se silleen ko ol tuumattu ja jos tarvitaan niin sit korjataan.

Myö noista lakiloista ja tuomareist ei oo konsaan ymmärretty paljookaan.

Ja sikshä miun pithiin männä kurrssiloil, ko miut valittiin meijä galaksilt tähän oikeuteen jäseneks, ko se ol vuoro olla meilt nyt täl kauvel siin jäsen mukana.

Ihmeellinen se on tää meijän avaruus !

Melkisites luulis jot ei toist tämmöst voi olla olemassakaan.

Mitä se hurahtel tää vastaaja, tää Pomo, jot myö ollaa vaan joku hänen kokeilusa ja tää Tellus viel erikoinen erikoistapaus tää ihmisen takkii ?

Jotain siihen suuntaan.

Mutta tässä alkaa nyt jo olla kiitosten aika ja seuraava kohteemme jo odottaa.

Kiitokset arvoisalle pääministerille sekä tästä lounaasta että siitä, että saimme tutustua teihin henkilökohtaisesti. Kiireenne ovat varmaan monet. Ymmärsinkö oikein tuossa jossain vaiheessa, että teillä on parhaillaan menossa seuraavan budjetin valmistelu ?

Se lienee yksi työläimmistä tehtävistä.

Kaikille kun pitäisi olla vähintään yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

Ja mikään kun ei saisi maksaa mitään.

Verot valtion maksettavaksi on kuulemma joku täkäläinen hokema. Kuulin

kolmosen joskus maininneen jotain tällaista.

Mutta ottakaamme tästä hieman tätä kahvin kyytipoikaa, oliko se jokin omenauute, calvados ?

Terveydeksi !

Pääministeri

Budjettiahan tässä tosiaan ollaan kasaamassa.

Ja kun ne verot todellakin voisi panna valtion maksettavaksi !

Olis ottajaa kun olis mistä jakaa !

Mutta ne ovat näitä hallituksen murheita.

Hyvää päivänjatkoa, toivotaan, että saatte tästä Telluksestamme havainnollisen kuvan ratkaisuanne varten.

Yksi vanha ajattelijamme on todennut, että kaikki muuttuu, ehkäpä se koskee myös tätä rakasta Tellustamme ja meitä ihmisiä.

Vielä jos muutos menisi parempaan suuntaan !

Jäsen III

Yksi täkäläinen vanha sanonta on semmoinen, että syönyttä on hyvä käskeä.

Siirrymme nyt elokuvateatteriin.

Kyse on todellakin vanhasta elokuvateatterista, joka on säilytetty ulkoasultaan alkuperäisessä asussaan.

Tekniikkaa tosin on kehitelty vuosien mittaan.

Katsoja voi nykyisin valita, haluaako hän katsoa kuvansa vanhaan tapaan näytöltä vai ottaako hän kytkennän suoraan tajuntaan.

Ehdotan, että käytämme tuota katselutekniikkaa.

Se antaa havainnollisen kuvan siitä, miten tekniikka on aikojen mittaan kehittynyt.

Katsoja saa eräänlaiset videosilmälasit. Niiden avulla hän voi kohdentaa katseluaan haluamallaan tavalla näkymän yksityiskohtiin, siirtyä tapahtumissa edestakaisin ajassa niin halutessaan ja tarkastella tapahtumia tarvittaessa viisiulotteisena.

Opas

Tervetuloa tänne Bio Tellukseen !

Jos istutte tänne salin takaosaan, saatte paremman yleisnäkymän tuonne kankaalle.

Kuva heijastetaan kankaalle kunis enti vanhaan.

Istuimen käsinojassa on videosilmälasit. Niillä voitte katsella tarkemmin mielenkiintoisen tuntuisia yksityiskohtia. Ne antavat myös mahdollisuuden liikkua kohteen osalta ajassa edestakaisin. Näin saatte paremmin esille mahdolliset muutokset, joita kohteessa tapahtuu.

Kerron tässä alkuun pienen tiivistelmän tästä esityksestä.

Esityksessä on kaksi pääjaksoa.

Ensin tarkastellaan Telluksen syntyä ja kehitystä planeettana pitkien ajanjaksojen kuluessa.

Miten ulkoiset olosuhteet ovat syntyneet ja kehittyneet. Kuinka elämä on sitten syntynyt ja täyttänyt tuon ulkoisen muotin monimuotoisuudellaan. Miten olosuhteiden muutokset ovat vaikuttaneet elämän kehittymiseen.

Sitten otetaan erikseen lähempään tarkasteluun ihminen ja hänen aikaansaannoksensa, niin hyvät kuin pahatkin. Miten ihminen on syntynyt ja kehittynyt, mitä hän on saanut aikaiseksi täällä Gaialla kapsastellessaan.

Katselemme vielä tarkemmin joitakin yksittäisiä ihmisen aikaansaannoksia, entisiä ja nykyisiä.

Olisko kellä mitä kysyttävää tässä vaiheessa ?

Jäsen V

Kuis pitkään tää esitys kestää ?

Mie vaan sil, et keretään sit illal viel sinne saunaan.

Se ko onhiin miulle ihan tuntematoin assii.

Opas

Esitystä voidaan tarvittaessa tiivistää.

Lisäksi meillä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää aikamanipulaatiota.

Se saunan lämpiäminen ja kylpykuntoon laitto vie oman aikansa sekin.

Savusauna pitää ensin lämmittää kunnolla ja sitten sen pitää siityä rauhassa.

Teitä varten se on jo alustavasti lämmitetty kertaalleen.

Mutta pannaanpas masiina käyntiin !

Ja alustahan tämä alkaa, kuten näette, siinä leijailee meidän vanhan kunnon aurinkomme ympärillä muutama kaasumöykky tai mitäpä nuo nyt lieneekään avaruuden tomua.

Siitä suuresta paukusta on varmaan mennyt jo jonkinmoinen aika, koskapa peräti aurinkokuntakin alkaa jo olla hahmollaan.

Seuratkaapa sitten tarkemmin tuota kolmatta, neljättä ja viidettä planeettaa. Kuten näette, planeetat ovat tietyillä säännöllisillä etäisyyksillä emo auringosta.

Ja sitten tulee yllätys !

Ohoh ! Mikäs paukku tuo oli ?

Jäsen V

Oiskoo olt joku ilotulitus ?

Opas

Siltähän se ehkä kaukaa katsoen on näyttänyt.

Mutta katsokaapas nyt kolmosen ja vitosen väliä.

Jäsen VII

No mutta täällähän on käynyt sama moka kun aikoinaan meilläkin !

Yksi planeetta on kadonnut tuolta välistä pois !

Eipä näy enää nelosta !

Meillä arveltiin, että suunnittelijalle oli tullut jokin virhe aurinkokunnan rakenteeseen ja se virhe korjattiin sitten sillä tavalla, että yksi planeetta poistettiin järjestelmästä, ettei auringon ympärille olisi tullut liikaa tungosta.

Siinä olisi muuten ollut optimietäisyydellä kaksi planeettaa, joiden välille olisi voinut kehittyä kilpailua auringon antamasta energiasta.

Jäsen V

Kyl kai se nyt olis riittänt yks aurinko koko parvellens.

Vaan jospa se olkii vaa ihan rehellinen moka !

Sattuuhan niit lipsahuksii ite kellehii ain toisinaa.

Jos nää on tään vastaajan tekeleit niin ei oo ihmekkää jos joku kohta vällee voi lonksuttaa ja ko aikas lonksuttaa nii sitten rysähtää.

Opas

Oli syy mikä tahansa niin seuraus oli se, että tuohon kolmosen ja nelosen väliin muodostui semmoinen hankala vyöhyke, jos parveili jos jonkin kokoista möykkyä ja sirpaletta. Puhutaan erikoisesta asteroidivyöhykkeestä. Avaruusmatkojen alkuaikoina siellä sattui jopa onnettomuuksia.

Ja meillä Telluksen tarustossa on kertomuksia taivaalta pudonneista tulikivistä.

Osa niistä on ilmeisesti ollut peräisin tuolta asteroidivyöhykkeeltä.

Törmäyksistä on aiheutunut jopa valtaisia tuhoja. Jälkiä noista törmäyksistä on vieläkin havaittavissa täällä Telluksen pinnalla.

Mutta niin tai näin tai sitten parhain päin.

Seurataanpas nyt tätä Telluksen kehitystä. Voitte tarkentaa niitä rillejä tuon Telluksen kuvan eri kohtiin.

Alkuunsahan Tellus oli vain jonkinlainen kaasu –ja tomutihentymä emo auringon hameen helmoissa muiden planeettojen joukossa.

Mutta kuten näette, vähitellen se kiinteytyi ja eipäs aikaakaan kun sieltä alkaa jo erottua lujaa maankamaraakin valtamerten sylistä.

Nuo vedet kuhisivat kaikenlaista eläväistä ja siitä sitä sitten versoi eloa tuonnekin maan päälle.

Kasvillisuus peitti pinnan ja sitten sinne sekaan ilmaantui ihan eläviäkin olentoja.

Jäsen V

Mist hyö tulliit nää elävät oliot ?

Entäs noi puut ja puskat ja kaikenlaiset rentukat ?

Osaisko hyö kehittyy ihan ittestäs vai tulkos elämä teil Telluksel jostahii ulkopuolelt ?

Opas

Tutkijain mielipiteet jakaantuu tässä asiassa kahtaalle.

Yksi arvelu on, että elämä olisi tullut tänne Tellukselle tähdistä. Olisimme tähtien lapsia. Sekö sitten lienee syynä erikoisesti ihmisen hinkuun löytöretkille?

Oman alkuperänsä etsiminen.

Semmoinen termi on olemassa kuin panspermia.

Mistä tuo elämä sitten on avaruuteen, jollekin muulle planeetalle tullut, jää tässä selityksessä arvoitukseksi.

Toinen oppisuunta selittää, että elämä on syntynyt täällä Telluksella itsellään. Olosuhteet muotoutuivat sellaisiksi, että eräänlaisessa alkuliemessä sitten vain yhden kerran sattui syntymään sellainen hiiliatomien ketju, josta elämä sitten lähti liikkeelle. Sysäyksen antoi vaikkapa joku sopivasti sattunut säteily, salamanisku tai muu vielä tuntematon ilmiö.

Elämähän perustuu täällä juuri hiiliatomien erityiseen ketjuuntumiskykyyn.

Voihan olla, että jossakin muualla ja toisenlaisissa olosuhteissa vastaava ilmiö voisi pohjautua vaikkapa piiatomiin.

Täällä Telluksella on yritetty työllä ja tuskalla saada syntymään keinotekoisesti uutta elämää erilaisilla järjestelyillä. Tiedemiehemme eivät kuitenkaan ole vielä onnistuneet tässä tehtävässä. Mutta kenpä tietää, ehkäpä se vielä joskus onnistuu.

Miten lie muualla avaruudessa ?

Jäsen VII

Mainitsitte, että elämään verrattava ilmiö voisi perustua muuhunkin kuin hiiliatomiin.

Pitää paikkansa.

Meidän väkemme on juuri arvelemaanne piiväkeä.

Mutta ei meilläkään ole vielä pystytty keinotekoisesti muodostamaan uutta piihin perustuvaa elokehää.

Mitenkäs täällä sitten kehitys tämän elämän osalta eteni ?

Näemme sen varmaan tässä pian ?

Opas

Kyllä vain.

Kiinnittäkääpä huomiota siihen, miten nopeasti tuo ilmiö lähti kehittymään sitten kun se kerran oli päässyt alkuun.

Kasvillisuus valtasi koko kiinteän kamaran, vedet vilisivät kaikenlaista elollista ja kohta niitä kaikenlaisia maaotuksiakin kehittyi.

Jäsen V

Ai hitol miten tuol onkii tiuhaa pöhheikköö !

Ja katoha sie mite issoi otuksii tuol könkkäjääp !

On siin otuksel kokoo ja näköö ! Mut menneep siin näköjääs melkoset heinii ja muit rehhui ku tummost ruhhoo pittää elos pittee ja viel liikutellahhii !

Noit jos alkaa olla enemmält nii riittääköhän tuol sapuska kaikil ?

Mut elähä sie helkkaris !

Tuolhan onkiin tuommosii toisii otuksii, jotkä näkkyyhii saalistavan näit heinäheikkilöi ruuvakseesa .

Täshän näyttää olevannii jonniinlainen systeem täs hommas.

Opas

Aivan, luonnossa vallitsi selkeä tasapaino.

Kasvillisuus piti yllä tarvittavaa hapentuotantoa ja tarjosi ravinnon osalle eläimiä. Näiden joukossa oli sitten petoeläinten ryhmä, joka söi ruohonsyöjiä ja piti niiden lukumäärän sopivana, niin että kasvinsyöjillä riitti evästä. eivät kalunneet suuret laumat kaikkea paljaaksi. Sittenhän ne olisivat tuhoutuneet ravinnon puutteeseen.

Ihmettelitte noiden muutamien eläinten suurta kokoa.

Todellakin, puhutaan erityisestä dinosaurusten ajasta.

Nämä kuitenkin katosivat täältä Tellukselta aivan yks´kaks´ yllättäen.

Tapahtui suuri äkillinen ilmastonmuutos.

Syyksi on arveltu, että Tellukseen olisi törmännyt jokin suuri asteroidi.

Tuo törmäys sitten muutti Telluksen asentoa sen kiertoradalla aurinkoon nähden. Tämä asennon muutos vaikutti sitten lämpötiloihin eri puolilla palloamme. Ilmasto kylmeni eivätkä nuo dinot enää pystyneet elämään kylmissä oloissa.

Meillä on muutoinkin jaksottaista sään kylmenemistä ja lämpenemistä. Puhutaan erityisistä jääkausista. Näette nuo muutamat valkoiset vyöhykkeet tuolla napa-alueilla, ne ovat paksun jääkuoren peittämiä.

Kun ilmasto kylmenee, leviävät jäätiköt laajoille alueille ja jyräävät kaiken alleen jäävän. Tellus ikään kuin puhdistaa turkkiaan aina ajoittain.

Jäsen III

Milloinkas me ihmiset ilmaannuimme tänne Tellukselle telmimään ?

Tuolla dinojen joukossa en meikäläisiä nähnyt.

Vai oliko dinot pistäneet meikäpojat poskeensa ?

Opas

Niinkin on voinut käydä.

Ihmisen ilmaantumisesta on pientä väittelyä.

Yksi porukka väittää, että ihminen tuli tänne sanoakseni kerta linttuulla muutama tuhat vuotta sitten ja on ollut sitä pitäen tämmöinen kuin nykyisinkin.

Tiedä häntä.

Täältä kyllä on löydetty erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisen kaltaisen otuksen jäänteitä pitkiltäkin ajoilta. Alkeellisimmat löydökset ihmisen kaltaisesta oliosta ajoittuvat jopa muutamaan miljoonaan vuoteen taakse päin.

Matkan varrelta on sitten löytöjä eri ajoilta erilaisista nykyihmistä muistuttavista olennoista. Löytöjen perusteella näyttää siltä, että ihminen olisi vähitellen kehittynyt yksinkertaisemmista kantamuodoista.

Jäsen V

Kuihan yksinkertasii ne on oikkeen olleet, ku ei tää kovin monikertaselt näytä vieläkkäns ?

Vitonen se ei totuutta säästele !

Kyllä tämä teidän rouva pääministeri minusta vaikutti hyvinkin tyylikkäältä olennolta.

Jäsen V

Mie sit vaan meinaan, ett näil ihmisil ei oo mitäskäs semmottossii ulottimii ja venkuloit kehons ympäril niin ko vaik meil siel koton.

Meil ko onkii antennii ja anturrii vähän joka suunnal. Vaan sittehä meijä ei tarviikkaan tälleen puhheen kautta tietoi vaihtaa. Ajatukset hyö voivathii ihan suoraseltaan aistinnoija keskenäns.

Vaan käyhän tietyst tällee haastamallakkiin vaan hiukka hittaanlaiseen ja on meikäläisel vähän kankiatkiin tämmöin kielen lirputus ja korvan höristys.

Enk mie oikee oo tähä täkäläiseen hahmoin viel kerint tottuu. Sit tällee pyrkii hiukka ain toisnaa lipsahtelleen.

Jotta sitähän mie vaan tarkoitn.

Opas

Niin, ihminen ja ihmisen kehitys.

Ulkoisestihan me ei olla kovin paljon muututtu, jos verrataan noihin löytöihin.

Vaikka on siellä löydöissä kyllä semmoinen toisentyyppinen alkumuoto havaittavissa. Puhutaan Neanderthalin ihmisestä.

Pienempi ja vantterampi kuin toinen liki samanaikainen sanoisinko että laji.

Lasceauxin ihminen.

Tämä viime mainittu oli jo ulospäin niin paljon nyky ihmisen näköinen, että jos pantaisiin samanlaiset vaatteet päälle, niin eipä tuolla kadun vilinässä juuri nykyihmisestä erottuisi.

Mutta jotain muutosta sitä on pitänyt tapahtua, kun kerran ihminen on pystynyt muuttamaan jopa ympäristöään.

Tavan eläin tekee itselleen pesän poikasten hoitamista varten eikä se pesä paljon ympäristöä muuta.

Niinhän se tekee ihminenkin.

Mutta sitten se tekee lisäksi vielä monenlaista muutakin.

Muistatte varmaan sieltä satelliittikierrokselta sen Kiinan muurin.

Paljon muutakin on ihminen saanut aikaan vuosituhansien mittaan.

Jos tarkennatte rillinne ensin vaikka tuonne viiden tuhannen vuoden taakse ja sitten nykyhetkeen ja katselette miltä pallin pinta näyttää.

Ero on pää osin ihmisen toiminnasta peräisin.

Tokkopa tuo vanha kivikauden mies olisi tuommoisia saanut aikaan.

Ihmisen historiasta todellakin löytyy semmoinen erikoinen nopean muutoksen jakso. Puhutaan tieteiden ja keksintöjen vuosisadasta.

Silloin tapahtui tässä teknisessä taidossa jonkinlainen hyppäys.

Vuosituhansia oli ihminen käyttänyt vain lihasvoimaa, joko omaansa tai eläinten, liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen maalla. Merellä oli voimanlähteenä opittu lisäksi käyttämään tuulta.

Sitten aivan kuin hatusta temmaten keksittiin kaikenlaisia koneita ja vekottimia.

Ja alettiin rakentaa jos jonkinlaisia hökötyksiä. Muutakin kuin pelkkiä asuintaloja. Niitäkin kyllä ihan tihupäin.

Laji kun alkoi samalla sikiämään vallan vimmatusti.

Mikä tuo muutos sitten on ollut ?

(jatkuu osa III)

Ilmon mappi

SYYTTÄJÄ VASTAAN POMO OSA II

Voisitteko täsmentää tätä lausumaanne?

Kommentit

Blogi-arkisto

Sivut

Henkilötiedot

Tagipilvi